Etätyön haasteet ja mahdollisuudet tiimien johtamisessa
Jääsvuo, Minka (2024)
Jääsvuo, Minka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314788
Tiivistelmä
Työelämä muuttuu jatkuvasti etätyön sekä digitalisaation myötä ja tällä hetkellä suurin osa varsinkin taloushallinnon asiantuntijoista tekee etätyötä ja tämä työskentelymalli on jäänyt mahdollisesti myös pysyväksi. Aiheella on huomattava merkitys nyky-yhteiskunnassa, koska tuloksellisuuden ja tiimien hyvinvoinnin kannalta on tärkeää ymmärtää etätyöskentelyn vaikutus johtajiin ja tiimiläisiin, sillä tätä kautta pystymme myös ymmärtämään, miten johtamisen tulisi muuttua etätyön myötä.
Työn teoreettinen viitekehys koostui kahdesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa syvennyttiin tiimien johtamiseen etätyössä. Toisessa luvussa perehdyttiin etätyön historiaan, etätyön yleistymiseen, etätyön varjopuoliin, etätyöhön ja hybridiympäristöön tulevaisuuden osalta sekä johtamiseen ja digitalisaatioon etätyön parissa.
Työn tavoitteena oli muodostaa käsitys lähdekirjallisuuden ja tutkimushaastatteluiden avulla siitä, miten tiimien johtaminen etätyön myötä on muuttunut eli mitä haasteita ja mahdollisuuksia on tullut esille. Tavoitteena oli myös tuottaa kohdeorganisaatiolle kehitysehdotuksia siitä, miten johtamista etätyön parissa voitaisiin edistää paremmin.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla tiiminvetäjinä toimivia asiantuntijoita. Asiantuntijat valittiin haastatteluun kohdeorganisaatiosta. Tutkimus suoritettiin kesällä 2023 ja työ viimeisteltiin kevään 2024 aikana.
Johtopäätöksinä tutkimuksesta syntyi ymmärrys siitä, että haasteita ja mahdollisuuksia löytyy molempia lähes yhtä paljon johtamisesta etätyön parissa. Työntekijät tukevat etätyön mahdollistamia vapauden mahdollisuuksia, mutta toimistotyötä paikan päällä ei unohdeta, vaan sitäkin pidetään tärkeänä tehokkuuden kannalta. Teemat, jotka tulivat haastatteluissa esiin, olivat tiimiytyminen, projektin valmistusasteen seuraaminen, vapaus ja tehokkuus.
Kehitysehdotuksena opinnäytetyöstä muodostui yhteisistä toimistopäivistä sopiminen kiireisimpinä työviikkoina, jolloin tiimin kesken saataisiin töitä edistettyä tehokkaammalla tavalla.
Työn teoreettinen viitekehys koostui kahdesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa syvennyttiin tiimien johtamiseen etätyössä. Toisessa luvussa perehdyttiin etätyön historiaan, etätyön yleistymiseen, etätyön varjopuoliin, etätyöhön ja hybridiympäristöön tulevaisuuden osalta sekä johtamiseen ja digitalisaatioon etätyön parissa.
Työn tavoitteena oli muodostaa käsitys lähdekirjallisuuden ja tutkimushaastatteluiden avulla siitä, miten tiimien johtaminen etätyön myötä on muuttunut eli mitä haasteita ja mahdollisuuksia on tullut esille. Tavoitteena oli myös tuottaa kohdeorganisaatiolle kehitysehdotuksia siitä, miten johtamista etätyön parissa voitaisiin edistää paremmin.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla tiiminvetäjinä toimivia asiantuntijoita. Asiantuntijat valittiin haastatteluun kohdeorganisaatiosta. Tutkimus suoritettiin kesällä 2023 ja työ viimeisteltiin kevään 2024 aikana.
Johtopäätöksinä tutkimuksesta syntyi ymmärrys siitä, että haasteita ja mahdollisuuksia löytyy molempia lähes yhtä paljon johtamisesta etätyön parissa. Työntekijät tukevat etätyön mahdollistamia vapauden mahdollisuuksia, mutta toimistotyötä paikan päällä ei unohdeta, vaan sitäkin pidetään tärkeänä tehokkuuden kannalta. Teemat, jotka tulivat haastatteluissa esiin, olivat tiimiytyminen, projektin valmistusasteen seuraaminen, vapaus ja tehokkuus.
Kehitysehdotuksena opinnäytetyöstä muodostui yhteisistä toimistopäivistä sopiminen kiireisimpinä työviikkoina, jolloin tiimin kesken saataisiin töitä edistettyä tehokkaammalla tavalla.