Henkilöstöstrategian vaikutus tiimin työhyvinvointiin

Abstract

Tämän kehittämispainotteisen opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kansainvälisen teollisuuskonsernin erään tiimin työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin nähdään olevan jokaisen työyhteisön jäsenen vastuulla, vaikka työntekijällä ja työnantajalla on siinä omat roolinsa. Työhyvinvoinnin onnistuessa niin työntekijä kuin työnantaja menestyvät. Opinnäytetyön aihe tuli tutkijalta itseltään ja se oli linjassa toimeksiantajaorganisaation intressien kanssa. Työhyvinvoinnin nykytilakartoituksen, teoreettisen kirjallisuuden ja tutkimusten perusteella tutkijan tavoitteena oli antaa kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Tämä tutkimus tehtiin työntekijän näkökulmasta ja siitä rajattiin pois esihenkilöiden työhyvinvointi, johtaminen, työn sisältöön liittyvät kysymykset ja fyysinen työympäristö. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä tutkimusta. Ensimmäisessä aineistonkeruumenetelmässä aineistoa kerättiin kohdeorganisaation kvartaaleittain toteutetuista pulssikyselyistä vuosien 2020–2023 ajalta. Toisessa aineistonkeruumenetelmässä ainestoa kerättiin uuden työhyvinvointikyselyn avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu kahdesta osasta missä ensimmäisessä käydään läpi työhyvinvoinnin määritelmiä ja sen käsitteitä. Tämän jälkeen käydään läpi työhyvinvointia kilpailuetuna, miten työn imu ja työn voimavarat vaikuttavat työhyvinvointiin kuten myös työn merkityksellisyyden kokeminen. Lopuksi tässä pääluvussa käsitellään työaikoja, palkkausta, koulutusta, perhemyönteisyyttä ja työnteon eri muotoja. Teoreettisen viitekehyksen toisessa osassa käydään läpi työntekijän sitoutumisen tekijöitä, psykologista turvallisuutta, psykologista pääomaa ja quiet quitting -ilmiötä. Tutkija analysoi aluksi määrällisin menetelmin kohdeorganisaation aiempia pulssikyselyitä ja sen jälkeen toinen aineisto kerättiin verkkopohjaisen työhyvinvointikyselyn avulla. Työhyvinvointikysely suoritettiin huhtikuussa 2024 Webropol kyselysovelluksen avulla ja vastausprosentti oli 71. Keskeisimpinä tutkimustuloksina voidaan pitää etätyön positiivisia vaikutuksia työntekijöille. Työntekijät kokivat etätyön parantavan työhyvinvointia, helpottavan työn- ja vapaa-ajan yhteensovittamista ja työstä palautumista. Etätyön koettiin myös parantaneen työyhteisön työilmapiiriä. Tuloksien perusteella etenkin vuokratyöntekijöiden yhteenkuuluvuudentunnetta, tasapuolista kohtelua ja palkkausta tulisi kehittää. Työntekijät kokivat, ettei heillä ole annettavaa yrityksen strategiasta keskusteltaessa. Vuokratyöntekijöiden suositteluhalukkuutta mitattiin eNPS-mittarin avulla, missä vuokratyöntekijöiden suositteluhalukkuus sai luvun -20 ja yrityksen työntekijöiden 0. Jatkotutkimusehdotuksena esittäisin organisaatiolle vuosittaisia työhyvinvointikyselyitä, missä työhyvinvointia mitattaisiin myös johtamisen ja esihenkilöiden työhyvinvoinnin näkökulmasta.