Ohjelmisto-omaisuuden hallinta asiakasorganisaation ja toimittajaorganisaation näkökulmasta

Abstract

Tutkimus toteutettiin soveltavana tutkimuksena hyödyntäen konstruktiivisen tutkimuksen menetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin hyödyntäen aineistoanalyysiä ja teemahaastatteluja. Kohdeyrityksiä oli kaksi: A ja B. Teemahaastatteluissa haastateltiin laajaa joukkoa henkilöitä kummassakin yrityksessä, jotka ovat suoraan yhteydessä ohjelmisto- omaisuuden hallintaprosessiin. Kohdeyritysten A osalta järjestettiin lisäksi erillinen työpaja. Tutkimuksen päätteeksi toteutettiin lyhyt palautekysely, jonka avulla voitiin arvioida työn hyötyjä konkreettisemmin.

Lähtötilanneanalyysien perusteella tunnistettiin molempien toimeksiantajien osalta useita puutteita nykytilanteessa. Lähtötilanneanalyysit, teemahaastattelut ja teoreettinen viitekehys loivat pohjan tutkimukselle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu ITIL-viitekehykseen sekä ITAM-prosessikokonaisuuteen sekä aiempiin ohjelmisto-omaisuuden hallintaan liittyviin tutkimuksiin.

Konstruktiivisen tutkimuksen tavoitteena on synnyttää konkreettisia tuotoksia, kuten malleja, kaavioita tai dokumentaatiota. Tässä työssä syntyi erilaisia tuotoksia seuraavasti: Kohdeyrityksen A osalta työssä annettiin useita suosituksia nykytilanteen parantamiseksi. Kohdeyrityksen B osalta työssä luotiin konkreettisia tuotoksia, kuten alustava ohjelmisto- omaisuuden hallintaprosessimalli, sisältäen lisenssien hankintaa koskevan ohjeistuksen, roolikuvaukset ja tietomallin yrityksen CMDB-tietokantaan (Configuration Management Database). Lisäksi kohdeyritykselle B laadittiin sovelluskatalogi, joka sisältää tiedot kaikista yrityksessä käytössä olevista sovelluksista ja ohjeet oikeuksien hankkimiseksi sekä laaja kokoelma erilaisia käyttötapauksia. Konstruktiivisen tutkimuksen yksi ominaispiirre on vahva empiirinen näkökulma aiheeseen, joka näkyy työssä esiintyvänä omana pohdintana.

Työssä tunnistettiin jatkokehitystarpeita, kuten palvelusopimusten tarkentamista lisenssien hallinnan vastuiden osalta asiakkaan ja toimittajan välillä. Lisäksi erityisesti kohdeyrityksen A osalta tunnistettiin tarve ottaa käyttöön SAM-työkalu. Kohdeyritykset erosivat toisistaan merkittävästi, mikä mahdollisti prosessikokonaisuuden tutkimisen kahdesta erilaisesta lähtökohdasta ja syvensi työn tuloksia.

Työn tuotokset ovat laajasti hyödynnettävissä sekä ITAM-alueen jatkotutkimuksessa että ohjelmisto-omaisuuden hallintaan tähtäävien kehitysprojektien tukena tarjoten suuntaviivoja kokonaisvaltaisen kokonaisuuden määrittelemiseksi.