Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla
Koskela, Heini; Pääjärvi, Henna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052315055
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perintöverotuksen ja luovutusvoittoverotuksen eroavaisuuksia. Tavoitteena oli tehdä työ, jossa käy ilmi eri verotusmallien taloudelliset sekä muut mahdolliset hyödyt ja haitat perinnönsaajalle. Opinnäytetyössä tarkasteltiin myös veron saajan eli valtion näkökulmaa eli sitä, miten mahdollinen perintö- ja lahjaveron korvaaminen luovutusvoittoverolla vaikuttaisi verotuloihin ja käytiin hieman läpi laajempaa yhteiskunnallista näkökulmaa. Näin saatiin kokonaisvaltaisempi kuva siitä, miten veromuutokset vaikuttaisivat sekä yksilön eli perijän ja yhteiskunnan talouteen.
Työ toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Lähestymistapana oli lainoppi eli oikeusdogmatiikka. Opinnäytetyössä hyödynnettiin eri lakeja, kuten esimerkiksi perintö- ja lahjaverolakia sekä tuloverolakia. Opinnäytetyössä luotiin laskelmia hypoteettisista tilanteista, joissa perinnön arvo oli jokaisessa eri suuruinen. Laskelmien avulla vertailtiin veron määriä eri verotusmalleissa. Laskelmissa vertailtiin nykyistä Suomen perintöveron sekä Ruotsin mallin tapaisen luovutusvoittoveron käytänteitä. Laskelmien tuloksien perusteella analysoitiin perinnön saajan veroseuraamuksia ja sitä, miten ne muuttuisivat, jos perintö- ja lahjavero korvattaisiin luovutusvoittoverolla.
Tutkimuksen perusteella luovutusvoittoveroon siirtyminen nykyisestä perintöveromallista hyödyttäisi perinnön saajaa sitä enemmän, mitä suurempi perintö on kyseessä. Perilliset saattavat joutua realisoimaan perintönä saadun omaisuuden saman tien, jotta perintöveron pystyy maksamaan. Luovutusvoittoveroon siirtyminen poistaisi tämän ongelman, sillä veroa maksetaan vasta syntyneestä myynnin voitosta. Valtion näkökulmasta perintöverosta menetetyt verotulot olisi saatava jostain muualta. Ruotsin mallin mukainen oman asunnon luovutusvoitosta maksettavan veron prosentti 22 voisi kuitenkin lisätä luovutusvoittojen verotuloja valtiolle. Valtion veropolitiikan osalta muutos lisäisi muun muassa tuloeroja yhteiskunnassa.
Työ toteutettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Lähestymistapana oli lainoppi eli oikeusdogmatiikka. Opinnäytetyössä hyödynnettiin eri lakeja, kuten esimerkiksi perintö- ja lahjaverolakia sekä tuloverolakia. Opinnäytetyössä luotiin laskelmia hypoteettisista tilanteista, joissa perinnön arvo oli jokaisessa eri suuruinen. Laskelmien avulla vertailtiin veron määriä eri verotusmalleissa. Laskelmissa vertailtiin nykyistä Suomen perintöveron sekä Ruotsin mallin tapaisen luovutusvoittoveron käytänteitä. Laskelmien tuloksien perusteella analysoitiin perinnön saajan veroseuraamuksia ja sitä, miten ne muuttuisivat, jos perintö- ja lahjavero korvattaisiin luovutusvoittoverolla.
Tutkimuksen perusteella luovutusvoittoveroon siirtyminen nykyisestä perintöveromallista hyödyttäisi perinnön saajaa sitä enemmän, mitä suurempi perintö on kyseessä. Perilliset saattavat joutua realisoimaan perintönä saadun omaisuuden saman tien, jotta perintöveron pystyy maksamaan. Luovutusvoittoveroon siirtyminen poistaisi tämän ongelman, sillä veroa maksetaan vasta syntyneestä myynnin voitosta. Valtion näkökulmasta perintöverosta menetetyt verotulot olisi saatava jostain muualta. Ruotsin mallin mukainen oman asunnon luovutusvoitosta maksettavan veron prosentti 22 voisi kuitenkin lisätä luovutusvoittojen verotuloja valtiolle. Valtion veropolitiikan osalta muutos lisäisi muun muassa tuloeroja yhteiskunnassa.