Motivaation vahvistaminen terveydenhuollon organisaatiossa

Abstract

Työmotivaatio on ollut keskiössä viime vuosina, etenkin koronapandemian pahentaman terveysalan työntekijäkadon vuoksi. Sairaanhoitajien eläköityessä ja siirtyessä muihin tehtäviin kärsii ala huutavasta työntekijäpulasta. Avainasemassa terveydenhuollon työntekijöiden veto- ja pitovoiman lisäämisessä on motivaation vahvistaminen työelämässä. Sairaanhoitajien sisäisillä motivaatiotekijöillä on merkittävä vaikutus organisaation menestykseen ja tavoitteiden täyttymiseen sekä potilasturvallisuuteen. Erilaisilla johtamistyyleillä ja motivaatiostrategioilla nähdään olevan vaikutusta sisäiseen motivaatioon ja sen säätelyyn ja hyvä johtaja osaakin muuttaa johtamistyyliään tilannekohtaisesti työyhteisön tarpeiden ja vaatimusten mukaisesti.

Motivaatio jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Sisäisellä motivaatiolla viitataan sisäsyntyisiin, psykologisiin tarpeisiin, jotka lähtevät usein itsensä toteuttamisen ja kehittämisen tarpeista. Ulkoisella motivaatiolla tarkoitetaan yleensä pakosta, ympäristötekijöistä ja biologisista tarpeista syntyvää motivaatiota. Ulkoisella motivaatiolla pyritäänkin usein saamaan palkkioita tai välttämään rangaistuksia.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien työmotivaatiota ja siihen liittyviä tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa työmotivaation merkityksestä sekä työmotivaation johtamisesta, jotta vastausten avulla voitiin määritellä työmotivaatiota vahvistavia johtamisen keinoja. Systemoidun integroivan kirjallisuuskatsauksen vastausten avulla määriteltiin motivaatiota tukevia johtamisen keinoja. Saatu materiaali analysoitiin luokittelevalla laadullisella menetelmällä.

Opinnäytetyön tulokset olivat hyvin samankaltaiset aiempien aiheesta tehtyjen tutkimusten kanssa. Tulokset osoittivat, että kompetenssin, itsemääräämisoikeuden ja yhteenkuuluvuuden tunteen kasvaessa sairaanhoitajat kokivat työn motivoivaksi ja mielekkääksi. Sairaanhoitajien motivaatiota voidaan johtaa parhaiten vaikuttamalla sisäsyntyisiin motivaatiotekijöihin. Terveydenhuollossa tämä näyttäytyy esihenkilön roolissa esimerkiksi kouluttautumisen mahdollistamisena, arvostuksen osoittamisena esimerkiksi palkkioilla tai antamalla lisävastuita sekä jatkuvana palautteen antamisena tehdystä työstä, myös silloin, kun se on tehty hyvin.