Integrational Needs and Experiences of Estonians in Finland

Abstract

In recent years, a large number of Estonians have made Finland their home, becoming the largest minority in Finland. It is assumed that Estonians integrate easily, resulting in a limited amount of information and in-depth knowledge on the specific needs or challenges Estonians might face in Finland. The goal of the thesis was to produce information concerning the integration needs of Estonian minority in Finland and what an Estonian immigrant association can do to assist with regards to the integration process.

The study is qualitative. The data was collected by interviewing 12 Estonians. The interviews were semi-structured and focused on the experiences of the interviewees regarding their arrival and settling in. The theoretical framework is based on Berry’s model of acculturation and ethnic identity as a salient part of determining one’s integration process. The results showed that having an adequate level of the Finnish language was a prevalent factor influencing the chances for successful integration. A sufficient command of the language opens up possibilities for advancing in the working life, education and increases the chances of creating social contacts with locals. Reaching an adequate level of Finnish seemed to be the greatest difficulty for most.

Based on the results, we concluded that there is a lack of support structures to promote better language learning. It is only over a longer period of time that the interviewees integrate fully into the society, gaining a sufficient level of Finnish that enables one to function as an equal member in the society.

Virolaisista on syntynyt suurin maahanmuuttajavähemmistöryhmä Suomessa. Yleisesti oletetaan, että virolaiset kotoutuvat helposti, joka osaltaan vaikuttaa siihen, ettei virolaisista ole saatavilla juurikaan tietoa heidän kotoutumiseen liittyen. Työmme tavoitteena on ottaa selville virolaisten tarpeita kotoutumisprosessiin liittyen ja mitä maahanmuuttajajärjestö Suomi Uutena Kotimaana Ry voi tehdä näiden tarpeiden kohtaamiseksi.

Työ on laadullinen tutkimus, joka tehtiin haastattelemalla 12 virolaista. Haastattelut tehtiin teemahaastatteluina ja keskittyivät haastateltavien kokemuksiin Suomeen tuloon ja täällä oloon liittyen. Teoreettisena viitekehyksenä käytimme Berryn akkulturaatiomallia sekä tarkastelimme etnisen identiteetin vaikutusta integraatioon.

Tuloksien perusteella saatoimme nähdä, että kieleen liittyvät kokemukset nousivat eniten esiin kotoutumisesta keskusteltaessa. Suomenkielen osaamisen myötä osallistuminen yhteiskuntaan mahdollistuu eri elämän osa-alueilla, niin työelämän, opiskeluiden sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen osalta. Lisäksi huomasimme, että suurin osa haastateltavista viettää suurimman osan ajastaan muiden virolaisten kanssa.

Saatoimme päätellä, että virolaisille ei ole riittävästi tukitoimia kielenoppimisen mahdollistamiseen. Oppiminen jää usein sattumanvaraiseksi ja hidastuu johtuen vähäisistä kontakteista suomenkielisiin. Täten kielenoppiminen sekä yhteiskuntaan vahvemmin juurtuminen kestää odotettua kauemmin.

Viimaste aastate jooksul on paljude eestlaste uueks koduks saanud Soome, mille tagajärjel on eestlased tõusnud Soome suurimaks vähemusrahvuseks. Kuna levinud on üldine arusaam, et eestlased integreeruvad kergesti, siis leidub vähe avalikku teavet ja teaduslikku materjali Soomes elavate eestlaste vajaduste ning väljakutsete kohta. Bakalaureusetöö eesmärk oli saada teavet eestlaste integratsiooni vajadustest Soomes ja uurida, mida saab teha Eesti immigratsiooni ühendus, et toetada rahvuskaaslaste integratsiooni kulgu.

Uurimusküsimusele läheneti kvalitatiivselt. Andmekogumiseks tehti intervjuud 12 eestlasega. Intervjuud olid osaliselt struktureeritud ning keskendusid intervjueeritavate saabumise ja kohanemise kogemustele. Andmekogumisel ja -analüüsil kasutati temaatilise sisuanalüüsi meetodit. Teoreetiline seisukoht toetub Berry akulturatsiooni mudelile ja etnilisele identiteedile, mis avaldab inimeste integreerumisele tugevat mõju.

Tulemustest selgus, et edukat integreerumist mõjutab domineerivalt piisav soome keele oskus. Keele küllaldane oskus avab võimalusi edasiliikumiseks töö alal ja hariduses ning suurendab samas ka võimalusi luua sotsiaalseid kontakte kohalikega. Adekvaatse soome keele tasemeni jõudmine tundub osutuvat enamikule suurimaks raskuseks.

Töö tulemusel saadud kvalitatiivsetest teadmistest võib järeldada, et Soome ühiskonnas puuduvad toetavad struktuurid, mis soodustaksid paremat keeleõpet. Alles pikema aja möödudes integreerutakse ühiskonda täielikult, kui on saavutatud piisav soome keele oskus, mis võimaldab talitleda võrdse ühiskonnaliikmena.