Purkukeskustelujen vetäjien kokemukset purkukeskusteluista

Abstract

Tässä opinnäytetyönä tehtävässä tutkimuksessa oli tarkoitus tutkia purkukeskusteluja vetävien ensihoitajien kokemuksia purkukeskustelujen vetämisestä. Tutkimuksessa kuvataan, millaiseksi purkukeskustelujen vetäjät kokevat purkukeskustelujen vetämisen sekä miten purkukeskusteluja voitaisiin edelleen kehittää. Tutkimuksen tavoitteena on tutkimuksessa tuotetun tiedon avulla edelleen kehittää purkukeskustelujen vetämistä ja sujuvoittaa vetäjien työtä.

Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään aikaisemmin julkaistua tutkimustietoa purkukeskusteluista ja niiden vetämisestä. Lisäksi tutkimuksessa kerrotaan tietoa ensihoidosta, traumaattisesta kriisistä sekä käsitteistä defusing ja debriefing. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkittavat työskentelevät Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelussa. Tutkittavat valittiin tarkoituksenmukaisella otannalla, eli tutkimukseen valikoituivat ne tutkittavat, joilla on kokemuksia purkukeskustelujen vetämisestä. Tutkimuksen aineisto kerättiin tallentamalla yksilöhaastattelut. Haastattelut toteutettiin opinnäytetyön tilaajan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Ensihoitopalvelun tiloissa. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että purkukeskusteluja vetävät ensihoitajat kokevat tehtävän mielekkäänä. Vetäjät kokevat myös henkistä kuormitusta vetämisestä, kuitenkin purkukeskustelujen vetämisestä koituvat hyödyt koetaan haittoja suurempana. Kehitysideoita esitettiin esimerkiksi kynnyksen madaltamiseen purkukeskustelujen järjestämisessä, jatkokoulutuksen lisäämiseen ja vetämiseen kehitetyn rungon päivittämiseen liittyen. Suoranaisia epäkohtia vetämiseen liittyen ei esitetty.

The aim of this bachelor´s thesis was to investigate the experiences of paramedics who are leading defusing discussions. The research describes how the leaders of the defusing discussions felt about conducting the discussions and how the discussions could be further developed. The goal of the research is to use the information produced in the research to further develop with the help of the knowledge produced in the research the conduct of defusing discussions and faciliate the work of leaders.

The literature review deals with previously published research data on defusing discussions and their conduct. In addition, the study provides information on first aid, traumatic crisis and the concepts of defusing and debriefing. The research was carried out as a qualitative interview study. The interviewees work in the first aid service of The Wellbeing Services of South Ostrobothia. The interviewees were chosen by appropriate sampling. In other words, those interviewees who have experience in defusing discussions were chosen for the research. The research material was collected by recording individual interviews. The interviews were conducted in the facilities of the First Aid Service of The Wellbeing Services of South Ostrobothia, that was the client organization of the bachelor´s thesis. The research data was analysed using an inductive content analysis method.

The results of the study revealed that the paramedics who lead the defusing discussions find it meaningful, but they also experience mental strain. However the benefits of leading defusing discussions are perceived as greater than the disadvantages. Development ideas were presented, for example, easing out the organization of defusing discussions, in relation to increasing further education and updating the structure of discussions regarding the conversations. There were no direct complaints about leading the defusing conversations.