Työnantajamarkkinoinnin kehittäminen kohdeorganisaatiossa

Abstract

Tuoreista tutkimuksista on käynyt ilmi Suomessa yhä edelleen jatkuva työntekijäpula työvoiman saatavuuden ja osaajapulan suhteen. Yritysten tarve osaavalle työvoimalle tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa ja tämä vaatii työnantajilta reagointia rekrytoinnin suhteen jo nyt. Myös uusi EU:n palkka-avoimuus direktiivi nostaa päätään.

Opinnäytetyön toimeksiantajana on pääkaupunkiseudulla toimiva, reilu 200 henkilöä työllistävä, henkilöautojen jälleenmyyjäliike, josta löytyy automyynnin lisäksi myös mm. korikorjaamo, huolto sekä varaosamyynti toiminnot. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää toimeksiantajan työnantajamarkkinointia automyynnin osastoon painottaen, selvittämällä, minkälainen rekrytointiviestintä edistää yrityksen työnantajamielikuvaa ja saavuttaa haluttuja työnhakijoita.

Tutkimuksen lähestymistapana on tapaustutkimus. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan opinnäytetyön kannalta keskeisiä käsitteitä, kuten työnantajabrändiä, työnantajamielikuvaa ja rekrytointiviestintää sekä opinnäytetyön aiheeseen liittyvää tutkimusta. Aineiston keruumenetelminä on käytetty dokumenttianalyysia, teemahaastatteluita ja benchmarkingia.

Työnantajabrändillä on iso merkitys rekrytoinnissa ja panostus siihen on kasvussa yrityksien keskuudessa, mutta toimenpiteet on yleisesti koettu vaatimattomiksi. Työnantajabrändi on suurempi kokonaisuus ja sen rakentaminen vaatii johdonmukaisen strategian ja jatkuvaa työstämistä. Myös työnantajamielikuvalle täytyy määritellä tavoite, jotta sitä voidaan johtaa haluttuun suuntaan. Rekrytoinnissa palkka-avoimuuden merkitys on kasvussa työnhakijoiden keskuudessa ja se on yksi tekijä, joka tulee vaikuttamaan työpaikkailmoitusten houkuttelevuuteen jatkossa.

Aineistojen ja tutkimuksen perusteella toimeksiantajayrityksen työntekijöillä on hyvä työnantajamielikuva ja yhteisinä merkittävinä tekijöinä toimivat työyhteisö, onnistuminen ja hyvä ilmapiiri. Rekrytointisivut ovat toiminnallisesti selkeät, mutta sisällöltään pelkistetyt ja eivät tuo esiin työnantajabrändiä. Itse työpaikkailmoitukset ovat sisällöltään hyvät. Toimeksiantajayritykselle on tehty PESO mallia hyödyntäen kehitysehdotukset työnantajamarkkinointia varten. Ehdotuksena on kehittää yrityksen verkkosivuja yritys- ja uratarinoilla sekä tehdä niistä myyntihenkisemmät. Sosiaalisen median puolella tuetaan työnantajabrändiä ja maksetun median osalta panostetaan kohderyhmämarkkinointiin ja hakukoneoptimointiin.

Onnistunut työnantajabrändi ja työnantajamielikuva tukevat rekrytointia. Brändi muodostuu aina jokaisen omassa mielessä, mutta yritys pystyy omalla toiminnallaan vaikuttaa mielikuvan muodostumiseen.