Menetelmän kehittäminen maaperän sokereiden analysointiin HPLC-laitteella
Lumme, Tia (2024)
Lumme, Tia
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415350
Tiivistelmä
Maaperän koostumuksen tunteminen on tärkeää tehokkaan maaperän hoidon ja ympäristönsuojelun kannalta. Maaperän hyvinvointi on ratkaisevassa asemassa myös elintarviketurvan varmistamisessa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä sillä se osallistuu ravinteiden kiertoon ja mikrobien toimintaan. Opinnäytetyö tehtiin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun Urban & Local -hanketta ja idea saatiin The Soil Solution -startup-yritykseltä.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sokereiden esiintymistä maaperässä käyttämällä korkean erotuskyvyn nestekromatografiaa. Maaperänäytteiden käsittelylle kehitettiin menetelmä, jolla tutkitut sakkaridit saatiin helposti analysoitavaan muotoon. Opinnäytetyön tuloksien avulla haluttiin saada selville, missä muodossa hiili on mahdollisesti sitoutunut maaperään ja mikä sen rooli on hiilen sidonnassa.
Työssä tutkittiin glukoosin, ksyloosin ja galaktoosin pitoisuuksia maaperässä. Maanäytteet käsiteltiin hydrolysoimalla niitä rikkihapossa kahdeksan tuntia. Näin näytteistä saatiin irrotettua monosakkaridit. Refluksointia käytettiin hydrolyysireaktion nopeuttamiseksi. Hydrolysoidut näytteet neutraloitiin ja puhdistettiin, ennen kuin ne analysoitiin HPLC-laitteella.
Tuloksena saatiin kromatogrammit, joista laskettiin näytteiden sisältämät sokeripitoisuudet. Tulokset ilmoitettiin muodossa mg/100 g kuivaa maanäytettä. Sokereista glukoosia oli eniten 24–41 mg/100 g. Toiseksi eniten löytyi ksyloosia 10–20 mg/100 g ja vähiten galaktoosia 7–14 mg/100 g. Näytteiden orgaanisen aineen kokonaismäärä oli keskimäärin 6,7 %.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin sokereiden esiintymistä maaperässä käyttämällä korkean erotuskyvyn nestekromatografiaa. Maaperänäytteiden käsittelylle kehitettiin menetelmä, jolla tutkitut sakkaridit saatiin helposti analysoitavaan muotoon. Opinnäytetyön tuloksien avulla haluttiin saada selville, missä muodossa hiili on mahdollisesti sitoutunut maaperään ja mikä sen rooli on hiilen sidonnassa.
Työssä tutkittiin glukoosin, ksyloosin ja galaktoosin pitoisuuksia maaperässä. Maanäytteet käsiteltiin hydrolysoimalla niitä rikkihapossa kahdeksan tuntia. Näin näytteistä saatiin irrotettua monosakkaridit. Refluksointia käytettiin hydrolyysireaktion nopeuttamiseksi. Hydrolysoidut näytteet neutraloitiin ja puhdistettiin, ennen kuin ne analysoitiin HPLC-laitteella.
Tuloksena saatiin kromatogrammit, joista laskettiin näytteiden sisältämät sokeripitoisuudet. Tulokset ilmoitettiin muodossa mg/100 g kuivaa maanäytettä. Sokereista glukoosia oli eniten 24–41 mg/100 g. Toiseksi eniten löytyi ksyloosia 10–20 mg/100 g ja vähiten galaktoosia 7–14 mg/100 g. Näytteiden orgaanisen aineen kokonaismäärä oli keskimäärin 6,7 %.