Tässä liimailen murusiani ja mietin, miten jatkaa? : kertomuksia työpaikkakiusaamisesta sosiaalialan työyhteisöjen ja narratiivien rajapinnoilla
Larvi-Autio, Taina (2024)
Larvi-Autio, Taina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415408
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työpaikkakiusaamisen kokemuksia ja selviytymistä sosiaalialan työpaikoilla. Opinnäytetyön keskeisimmät käsitteet ovat työpaikkakiusaaminen ja selviytyminen. Tutkimusmenetelminä käytettiin työpaikkakiusattujen kirjoittamia kertomuksia työpaikkakiusaamisesta ja selviytymisestä. Aineisto kerättiin kirjoituspyynnön avulla, mitä jaettiin Talentian lehdessä sekä erilaisilla sosiaalisen median alustoilla. Kirjoituspyynnössä työpaikkakiusaamisen kokeneita työntekijöitä pyydettiin kertomaan kokemuksistaan sekä selviytymisestään työpaikkakiusaamisesta. Aineisto koostui 22 kertojan kirjoitetusta tarinasta. Aineiston analyysissa käytettiin sisällönanalyysia, teema-alueittaista analyysia sekä tyypittelyä. Opinnäytetyön keskeisimmät ongelmat olivat 1) Millainen kokemus työpaikkakiusaaminen on ollut tarinan kertojille ja mitä he kertovat siitä? 2) Miten selviytyminen rakentuu työpaikkakiusaamista kertovissa kertomuksissa?
Kertomuksissa keskeisimmiksi teemoiksi nousivat esiin kiusaamisen erilaiset muodot, mitkä aiheuttivat voimakasta toiseuden ja uhriutumisen kokemuksia työntekijöissä. Vihamielinen työilmapiiri sekä esihenkilön ja johtamisen keskeinen rooli olivat keskeisimmät kokemusta ja kerrontaa määrittävät tekijät. Kiusaaminen sosiaalialalla näyttäytyi tämän opinnäytetyön perusteella henkilöityneenä kiusaamisena. Selviytyminen rakentui kertomuksissa prosessinomaisena tapahtumisena. Selviytymistyypit on nimetty 1) selviytyminen välitilana 2) selviytyminen aikomuksina 3) selviytyminen irtiottona ja 4) Selviytyminen kiusaajan lähtemisenä. Ensimmäisessä selviytymistyypissä työntekijä on kiusaamisprosessin alkuvaiheessa. Tätä vaihetta määrittää hämmennys ja keskeneräisyyden kokemus. Minuus on hajalla ja työntekijä yrittää sitä epätoivoisesti kasailla kokoon. Tulevaisuus on avoin. Selviytyminen aikomuksina selviytymistyyppi kertoo vaiheesta, jossa ihminen on koonnut itsensä ja hänelle alkaa hahmottua se, mihin kohti hän on menossa. Päätös lopettaa työ on tehty, mutta sitä ei ole toteutettu. Selviytyminen irtiottona-vaiheessa työntekijä on irtisanoutunut. Tälle vaiheelle oli ominaista käyttää selviytymisessä ongelmasuuntautuneita selviytymiskeinoja. Vaihtoehtoinen selviytymispolku irtiotolle oli selviytyminen kiusaajan lähtemisenä. Kiusattu oppi sietämään ja turtui kiusaamiseen, minäkuva palautui työryhmän tuella. Esihenkilö ei puuttunut kiusaamiseen. Kiusaajan lähtiessä kiusaaminen loppui. Irtisanoutuminen tai kiusaajan lähteminen työpaikasta oli käännekohta, mistä henkinen toipuminen saattoi alkaa.
Kertomuksissa keskeisimmiksi teemoiksi nousivat esiin kiusaamisen erilaiset muodot, mitkä aiheuttivat voimakasta toiseuden ja uhriutumisen kokemuksia työntekijöissä. Vihamielinen työilmapiiri sekä esihenkilön ja johtamisen keskeinen rooli olivat keskeisimmät kokemusta ja kerrontaa määrittävät tekijät. Kiusaaminen sosiaalialalla näyttäytyi tämän opinnäytetyön perusteella henkilöityneenä kiusaamisena. Selviytyminen rakentui kertomuksissa prosessinomaisena tapahtumisena. Selviytymistyypit on nimetty 1) selviytyminen välitilana 2) selviytyminen aikomuksina 3) selviytyminen irtiottona ja 4) Selviytyminen kiusaajan lähtemisenä. Ensimmäisessä selviytymistyypissä työntekijä on kiusaamisprosessin alkuvaiheessa. Tätä vaihetta määrittää hämmennys ja keskeneräisyyden kokemus. Minuus on hajalla ja työntekijä yrittää sitä epätoivoisesti kasailla kokoon. Tulevaisuus on avoin. Selviytyminen aikomuksina selviytymistyyppi kertoo vaiheesta, jossa ihminen on koonnut itsensä ja hänelle alkaa hahmottua se, mihin kohti hän on menossa. Päätös lopettaa työ on tehty, mutta sitä ei ole toteutettu. Selviytyminen irtiottona-vaiheessa työntekijä on irtisanoutunut. Tälle vaiheelle oli ominaista käyttää selviytymisessä ongelmasuuntautuneita selviytymiskeinoja. Vaihtoehtoinen selviytymispolku irtiotolle oli selviytyminen kiusaajan lähtemisenä. Kiusattu oppi sietämään ja turtui kiusaamiseen, minäkuva palautui työryhmän tuella. Esihenkilö ei puuttunut kiusaamiseen. Kiusaajan lähtiessä kiusaaminen loppui. Irtisanoutuminen tai kiusaajan lähteminen työpaikasta oli käännekohta, mistä henkinen toipuminen saattoi alkaa.