Toiveruokakysely 13–18-vuotiaille oppilaille: Case Servica
Sarayeva, Sviatlana (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415325
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pohjois-Savon alueella toimivan, hyvinvointialueen ja kuntien omistaman Servican ruokapalvelun piirissä olevien peruskoululaisten ja lukiolaisten ruokamieltymyksiä. Työn tavoitteena on selvittää kyselytutkimuksen avulla sekä katsauksella aiempaan tutkimukseen, millainen suhtautuminen perus-koululaisilla on kouluruokaan, mitä he haluaisivat koulussa tarjottavan ja näin ymmärtää, miten kouluruoasta voidaan tehdä maistuvampaa.
Teoriakatsauksessa selvisi, että perustana kouluruokailun järjestämiselle Suomessa toimii lainsäädäntö ja ope-tussuunnitelman mukaan kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan luoma lautasmalli auttaa aterian suunnit-telussa, koululaisen ohjaamisessa sekä ruokailutilanteessa. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että lautasmalli ei läheskään aina toteudu ja moni jättää kouluaterian kokonaan väliin. Oppilaiden osallistamises-ta ruokalistasuunnitteluun on saatu hyviä tuloksia.
Tutkimuksessa käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää ja tutkimusstrategiana toimi määrällinen survey-tutkimus. Keruumenetelmänä aineistolle toimi internetin kyselylomake, johon käytettiin Surveypal-työkalua. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena noin 20 000 opiskelijalle viikoilla 9–13 helmi-maaliskuussa 2024. Tarkastelujaksolla tutkimuksen kohteena olevissa kouluille tuotettiin keskimäärin 19 541 ateriaa koulupäivässä. Vastaajia oli 2024, eli noin 10 % kohdejoukosta. Kyselyn aikajaksolle ajoittui talvilomaviikko, mikä osaltaan voi selittää alhaista vastausprosenttia.
Tutkimuksen tulosten perusteella oppilaat toivoivat toiveruokapäivä-äänestykseen eniten pikaruokia. Suosituim-mat ruoat olivat esimerkiksi tacot ja tortillat, kananugetit sekä hampurilaiset. Juhlaruokapäivien ruokatoiveissa korostuivat perinteiset ruoat ja jälkiruoat. Myös normaalille ruokalistakierrolle toivottiin toiveruokien tapaan eniten pikaruokia, mutta tulokset olivat moninaisempia ja keskenään tasaisempia.
Teoriakatsauksessa selvisi, että perustana kouluruokailun järjestämiselle Suomessa toimii lainsäädäntö ja ope-tussuunnitelman mukaan kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan luoma lautasmalli auttaa aterian suunnit-telussa, koululaisen ohjaamisessa sekä ruokailutilanteessa. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että lautasmalli ei läheskään aina toteudu ja moni jättää kouluaterian kokonaan väliin. Oppilaiden osallistamises-ta ruokalistasuunnitteluun on saatu hyviä tuloksia.
Tutkimuksessa käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää ja tutkimusstrategiana toimi määrällinen survey-tutkimus. Keruumenetelmänä aineistolle toimi internetin kyselylomake, johon käytettiin Surveypal-työkalua. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena noin 20 000 opiskelijalle viikoilla 9–13 helmi-maaliskuussa 2024. Tarkastelujaksolla tutkimuksen kohteena olevissa kouluille tuotettiin keskimäärin 19 541 ateriaa koulupäivässä. Vastaajia oli 2024, eli noin 10 % kohdejoukosta. Kyselyn aikajaksolle ajoittui talvilomaviikko, mikä osaltaan voi selittää alhaista vastausprosenttia.
Tutkimuksen tulosten perusteella oppilaat toivoivat toiveruokapäivä-äänestykseen eniten pikaruokia. Suosituim-mat ruoat olivat esimerkiksi tacot ja tortillat, kananugetit sekä hampurilaiset. Juhlaruokapäivien ruokatoiveissa korostuivat perinteiset ruoat ja jälkiruoat. Myös normaalille ruokalistakierrolle toivottiin toiveruokien tapaan eniten pikaruokia, mutta tulokset olivat moninaisempia ja keskenään tasaisempia.