Rekrytointiprosessin aikaisen viestinnän vaikutus työnantajamielikuvaan
Korhonen, Piitu (2024)
Korhonen, Piitu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415575
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tradenomiopiskelijoiden käsityksiä rekrytointiprosessin aikaisesta viestinnästä ja sen vaikutuksesta työnantajamielikuvaan. Työn tavoitteena oli tuottaa tradenomiopiskelijoita rekrytoiville tahoille tietoa siitä, kuinka ne voivat parantaa rekrytointiprosessin aikaista viestintäänsä houkutellakseen ja sitouttaakseen tradenomiopiskelijoita ja tutkinnosta valmistuvia organisaatioonsa.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin pääosin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-työkalulla luotua kyselytutkimusta, joka lähetettiin Savonia-ammattikorkeakoulun kolmen vuosikurssin liiketalouden opiskelijoille huhtikuussa 2024. Kyselyssä selvitettiin miten rekrytointiprosessin aikainen viestintä vaikuttaa organisaation työnantajamielikuvaan, houkuttelevuuteen sekä työnhakijoiden päätöksentekoon työpaikan valinnassa. Lisäksi kartoitettiin vastaajien mielipiteitä viestinnän tekijöiden tärkeydestä sekä kokemuksia rekrytointiprosesseista. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on muistettava, että se kuvaa vain pienen vastaajaryhmän käsityksiä ja kokemuksia aiheesta, jonka vuoksi yleistysten tekeminen ei ole täysin luotettavaa.
Tulosten perusteella rekrytointiprosessin aikaisella viestinnällä on suuri merkitys organisaatioiden työnantajamielikuvaan ja houkuttelevuuteen työnantajana. Rekrytointiprosessin aikaisen viestinnän laatu vaikuttaa erityisesti opiskelijoiden haluun hakea yritykseen uudelleen. Tärkeimmiksi viestinnän tekijöiksi opiskelijat kokevat aktiivisen tiedottamisen prosessin etenemisestä ja lopputuloksesta sekä henkilökohtaisen viestinnän. Viestinnän puute ja yksilöimättömät viestit vaikuttavat kaikista negatiivisimmin organisaatioiden työnantajamielikuvaan. Vastauksista on havaittavissa, että organisaatioiden tulisi panostaa yhä enemmän aktiiviseen viestintään kaikissa rekrytointiprosessin vaiheissa. Etenkin kielteisen päätöksen ilmoittamisessa on puutteita ja viiveitä. Jokaisen hakijan tulisi kohtuullisessa ajassa saada tieto prosessin lopputuloksesta. Ajantasaisella, rehellisellä ja personoidulla viestinnällä osoitetaan arvostusta hakijoita kohtaan ja luodaan positiivista työnantajamielikuvaa.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin pääosin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-työkalulla luotua kyselytutkimusta, joka lähetettiin Savonia-ammattikorkeakoulun kolmen vuosikurssin liiketalouden opiskelijoille huhtikuussa 2024. Kyselyssä selvitettiin miten rekrytointiprosessin aikainen viestintä vaikuttaa organisaation työnantajamielikuvaan, houkuttelevuuteen sekä työnhakijoiden päätöksentekoon työpaikan valinnassa. Lisäksi kartoitettiin vastaajien mielipiteitä viestinnän tekijöiden tärkeydestä sekä kokemuksia rekrytointiprosesseista. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta on muistettava, että se kuvaa vain pienen vastaajaryhmän käsityksiä ja kokemuksia aiheesta, jonka vuoksi yleistysten tekeminen ei ole täysin luotettavaa.
Tulosten perusteella rekrytointiprosessin aikaisella viestinnällä on suuri merkitys organisaatioiden työnantajamielikuvaan ja houkuttelevuuteen työnantajana. Rekrytointiprosessin aikaisen viestinnän laatu vaikuttaa erityisesti opiskelijoiden haluun hakea yritykseen uudelleen. Tärkeimmiksi viestinnän tekijöiksi opiskelijat kokevat aktiivisen tiedottamisen prosessin etenemisestä ja lopputuloksesta sekä henkilökohtaisen viestinnän. Viestinnän puute ja yksilöimättömät viestit vaikuttavat kaikista negatiivisimmin organisaatioiden työnantajamielikuvaan. Vastauksista on havaittavissa, että organisaatioiden tulisi panostaa yhä enemmän aktiiviseen viestintään kaikissa rekrytointiprosessin vaiheissa. Etenkin kielteisen päätöksen ilmoittamisessa on puutteita ja viiveitä. Jokaisen hakijan tulisi kohtuullisessa ajassa saada tieto prosessin lopputuloksesta. Ajantasaisella, rehellisellä ja personoidulla viestinnällä osoitetaan arvostusta hakijoita kohtaan ja luodaan positiivista työnantajamielikuvaa.