Rekrytointiin kohdistuvan yksityisyyden suojan sekä yhdenvertaisuuden lainsäädännön vertailu Suomessa ja Australiassa

Abstract

Opinnäytetyössä vertailtiin rekrytointiin vaikuttavaa yksityisyyden suojaa, yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa Suomessa ja Australiassa. Opinnäytetyössä selvitettiin lainsäädäntö, joka säätää kyseisiä aihealueita, niiden sisältö ja lopuksi vertailtiin lainsäädäntöä keskenään. Työssä oli tarkoitus selvittää, kumman maan yksityisyyden suojan, yhdenvertaisuuden sekä tasa-arvon lainsäädäntö on työnhakijan kannalta parempi.

Työssä tutustuttiin ensin rekrytoinnin prosessiin, sitten Australiaan sekä maan lainsäädännön koostumukseen. Sen jälkeen tutustutaan molempien maiden yksityisyyden suojaan, yhdenvertaisuuteen sekä tasa-arvoon rekrytoijan näkökulmasta. Lopuksi vertaillaan, kuinka lakien sisällöt eroavat toisistaan sekä mitä yhteneväisyyksiä niissä on.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka metodologiana käytettiin oikeusvertailua. Tutkimuksessa käytettiin lähteinä lainsäädäntöä, kirjallisuutta sekä ammattilaisten tuottamia artikkeleita.

Suomen laki turvaa työnhakijan oikeudet paremmin työnhakutilanteessa kuin Australian. Tämän lisäksi Suomen lainsäädäntö on yksityiskohtaisempi. Suurimmat erot vertailtavissa lainsäädännöissä ovat yksityisyyden suojassa, vaikkakaan sisällöltään se ne eivät suuresti eroa toisistaan, Australian yksityisyyden säännökset pätevät vain osaan maan työnantajista. Toinen ero on geneettisten tutkimusten teettämisestä työnhakijalle. Suomessa geneettiset tutkimukset ovat kiellettyjä työnhakutilanteessa ja Australiassa geneettisen tutkimuksen teettäminen on sallittu, jos se on olennainen työtehtävän kannalta.

Kokonaisuudessaan Suomen yksityisyyden suoja, yhdenvertaisuus sekä tasa-arvo suojaavat työnhakijaa paremmin. Tämä opinnäytetyö on tietopaketti siitä, mitä yksityisen sektorin yrityksen on rekrytointitilanteessa otettava huomioon kummassakin maassa lainsäädännön kannalta.

This thesis compared the privacy and equal opportunity legislations in recruitment in Finland and Australia. First the thesis examined the statutes that are relevant in each area, the contents of the statues and then compared the legislation between both countries. The aim was to find out which country’s legislation on privacy and equality provide better protection for job applicants in a recruitment situation.

First the study introduced the concept of recruitment, then Australia as a country as well as an overview of the Australian legal system. Then it examined the privacy protection and the equal opportunity legislation from a recruitment perspective in Finland and Australia before comparing them between both countries. The aim was to identify similarities and differences between the legislations.

The study is a qualitative study and the methodology used was comparative law. The sources that were used were legislation, literature, articles written or commented by legal professionals. In conclusion, the Finnish law provides better protection to job seekers compared to Australia. In addition to this, the Finnish statutes examined in this study were provide more detailed instructions to employers. The biggest differences between the legislations in question were how the Privacy act is applied and the legality of genetic testing in recruitment. The Privacy act in Australia only applies to certain employers and businesses. The use of genetic testing by employers in Finland is illegal, when in Australia it is allowed, provided such testing is relevant to the inherent requirements of the role.

Altogether the Finnish privacy protection and equal opportunity protect the applicant better in recruitment. This thesis offers information on what is legally relevant when recruiting staff for a company operating in the private sector in both countries.