Vanhempien kokemuksia lapsen refluksitaudin vaikutuksista perheen hyvinvointiin
Kuha, Jaana (2024)
Kuha, Jaana
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052515698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052515698
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoitus oli kerätä terveydenhuollon henkilöstölle kuvailevaa tietoa refluksitautia sairastavien lasten vanhemmilta refluksitaudin vaikutuksista perheen hyvinvointiin. Lisäksi kerättiin tietoa siitä, miten refluksitautia sairastavan lapsen perhe on terveydenhuollossa kohdattu sekä vanhempien terveiset terveydenhuollon henkilöstölle. Tavoitteena on, että opinnäytetyön avulla saatavaa informaatiota käytetään terveydenhuollossa parempaan kohtaamiseen refluksitautia sairastavien lasten perheiden kanssa, avartamaan ymmärrystä sekä diagnosoimaan lapsen refluksitauti riittävän varhaisessa vaiheessa. Tutkimustulosten avulla olisi mahdollista kouluttaa etenkin neuvolan sekä hyvinvointikeskusten henkilökuntaa tunnistamaan aiempaa paremmin lapsen refluksitaudin oireet, jotta lapsi saisi tarvitsemansa tutkimukset sekä hoidon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tutkimus auttaa terveydenhuollon henkilöstöä myös ymmärtämään sairauden kokonaisvaltaisuuden ja miksi sairaus on syytä tunnistaa ajoissa.
Kohderyhmäksi valitsin vanhemmat, joiden 2–10-vuotiaalla lapsella on diagnosoitu refluksitauti. Tutkimusmenetelmänä käytin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräsin Webropol -ohjelmalla luodun kyselyn avulla anonyymisti. Kysely linkitettiin Facebook -ryhmään Isommat refluksilapset (Refluksillapset ry) ja vastanneita perheitä oli yhteensä 5 kappaletta. Analysoin aineiston sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista ilmeni, että lapsen refluksitauti vaikuttaa sekä lapsen että koko perheen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin negatiivisesti. Tuloksista ilmeni myös, että kohtaaminen perusterveydenhuollossa on pääsääntöisesti ollut negatiivista: lapsen refluksitaudin oireita ei ole tunnistettu tai tutkittu ja lapsen diagnoosin saaminen sekä hoito on viivästynyt jopa vuosien ajan. Tulosten perusteella vanhemmat kokevat, että perusterveydenhuollon henkilöstöllä ei ole riittävästi tietoa lapsen refluksitaudista. Vanhemmat kokevat kohdanneensa lapsen refluksitaudin osalta myös vähättelyä sekä tunteen, että vanhempia ei ole kuultu. Vanhempien toivomus perusterveydenhuollolle on kuulluksi tuleminen, lapsen oireiden sekä vanhemman huolen tosissaan ottaminen, oireiden tutkiminen ja lapsen oikea-aikainen hoidon saaminen. Aiempia tutkimuksia aiheesta on tehnyt, joista kahteen vertasin tutkimustuloksiani. Tutkimukseni tulokset vahvistavat kahden aiemmin tehdyn opinnäytetyön tuloksia.
Jatkotutkimusaiheeksi ehdotan perusterveydenhuollon henkilöstön osaamisen kartoittamista lapsen refluksitautia koskien tai oppaan luomista perusterveydenhuollon henkilöstön käyttöön.
Kohderyhmäksi valitsin vanhemmat, joiden 2–10-vuotiaalla lapsella on diagnosoitu refluksitauti. Tutkimusmenetelmänä käytin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineiston keräsin Webropol -ohjelmalla luodun kyselyn avulla anonyymisti. Kysely linkitettiin Facebook -ryhmään Isommat refluksilapset (Refluksillapset ry) ja vastanneita perheitä oli yhteensä 5 kappaletta. Analysoin aineiston sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista ilmeni, että lapsen refluksitauti vaikuttaa sekä lapsen että koko perheen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin negatiivisesti. Tuloksista ilmeni myös, että kohtaaminen perusterveydenhuollossa on pääsääntöisesti ollut negatiivista: lapsen refluksitaudin oireita ei ole tunnistettu tai tutkittu ja lapsen diagnoosin saaminen sekä hoito on viivästynyt jopa vuosien ajan. Tulosten perusteella vanhemmat kokevat, että perusterveydenhuollon henkilöstöllä ei ole riittävästi tietoa lapsen refluksitaudista. Vanhemmat kokevat kohdanneensa lapsen refluksitaudin osalta myös vähättelyä sekä tunteen, että vanhempia ei ole kuultu. Vanhempien toivomus perusterveydenhuollolle on kuulluksi tuleminen, lapsen oireiden sekä vanhemman huolen tosissaan ottaminen, oireiden tutkiminen ja lapsen oikea-aikainen hoidon saaminen. Aiempia tutkimuksia aiheesta on tehnyt, joista kahteen vertasin tutkimustuloksiani. Tutkimukseni tulokset vahvistavat kahden aiemmin tehdyn opinnäytetyön tuloksia.
Jatkotutkimusaiheeksi ehdotan perusterveydenhuollon henkilöstön osaamisen kartoittamista lapsen refluksitautia koskien tai oppaan luomista perusterveydenhuollon henkilöstön käyttöön.