Päihdepotilas päivystys- ja valvontaosastolla : sairaanhoitajien kokemuksia päihdepotilaiden hoitamisesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata miten päivystys- ja valvontaosastoilla työskentelevät sairaanhoitajat kokevat päihdepotilaiden hoitamisen ja kohtaamisen, ja mitä erityispiirteitä päihdepotilailla on. Saadun tiedon avulla voidaan suunnitella päihdepotilaiden hoitoa ja hoitopolkua tehokkaammin. Tämä auttaa arvioimaan hoitoon tarvittavia resursseja sekä mahdollista koulutustarvetta.

Päihdepotilaat ovat merkittävä potilasryhmä terveydenhuollossa. Päihdepotilaiden hoitoajat ovat pidempiä, hoitojaksoihin liittyy usein häiriökäyttäytymistä ja heillä on myös enemmän toistuvia käyntejä päivystyksissä, kuin muilla potilasryhmillä. Päivystys- ja valvontaosastoilla hoidetaan päihdepotilaita, joilla päihteet ovat joko ensi- tai toissijainen syy hoitoon joutumiseen. Erilaiset infektiot tai vieroitusoireet ovat tyypillisiä syitä päihdepotilaalle päätyä sairaalahoitoon. Usein potilaiden terveydentila mahdollistaisi hoidon tavallisella vuodeosastolla, mutta sekavuus, aggressiivisuus tai käytöksen häiriöt vievät potilaan raskaamman hoidon pariin.

Opinnäytetyötä varten haastateltiin kymmentä sairaanhoitajaa, jotka työskentelevät eteläsuomalaisilla päivystys- ja valvontaosastoilla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin syys-lokakuussa 2023. Haastattelukysymykset laadittiin aiemman kirjallisuuden pohjalta. Aineiston analyysiin käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä.

Tulosten mukaan aggressiivinen käytös sekä väkivaltaisuus nousivat esiin merkittävinä päihdepotilaiden erityispiirteinä. Päihdepotilailla on usein erilaisia sosiaalisia ongelmia sekä käytöshäiriöitä. Alkoholin vieroitusoireet olivat tulosten perusteella merkittävä syy joutua hoitoon päivystys- ja valvontaosastolle. Hoitajat kokevat päihdepotilaiden kohtaamisen ajoin turhauttavana ja epäkiitollisena. Päihdepotilaat ovat haastava potilasryhmä hoitaa, koska hyvän hoidon toteuttamiseen ei usein ole riittävästi resursseja. Erityisesti jatkohoidon järjestäminen, lääkehoito ja sekä riittävä kivunhoito koettiin hankalaksi päihdepotilaiden kohdalla. Päihdepotilaan kohtaaminen helpottuu työkokemuksen myötä, ja omien tuntemusten sekä asenteiden tiedostamisesta on apua päihdepotilaita hoidettaessa.

Tulosten perusteella lääkehoito on päihdepotilaiden kohdalla haastavaa. Yhdeksi jatkotutkimusaiheeksi nousi päihdepotilaan lääkehoidon toteutumisen ja vaikuttavuuden arviointi. Myös päihdepotilaiden kokemuksia hoidosta päivystys- ja valvontaosastolla olisi hyvä selvittää, jotta voitaisiin tunnistaa mahdolliset ongelmakohdat hoidossa, ja lisätä hoidon vaikuttavuutta ja laatua. Myös hoitajien koulutuksen tarve kohtaamisen osalta nousi esiin.