Kenttäsairaanhoitajien ensihoito-osaaminen Sotilaslääketieteen keskuksessa
Hassinen, Hanna (2024)
Hassinen, Hanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052515694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052515694
Tiivistelmä
Puolustusvoimien terveydenhuollossa työskentelevältä henkilöstöltä edellytetään tietoja ja taitoja toimia itsenäisesti haastavissa tilanteissa. Yksin työskentely maasto-olosuhteissa asettaa korkeat vaatimukset kenttäsairaanhoitajien ensihoito-osaamiselle. Henkilöstön ammattitaito ja koulutus muodostavat toiminnan perustan, sekä luovat edellytykset laadun ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että työntekijällä on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää osaamistaan voidakseen toteuttaa ammattiaan turvallisesti ja asianmukaisesti. Koulutustarpeiden arviointi on välttämätöntä hyvin organisoidulle täydennyskoulutukselle.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvata Sotilaslääketieteen keskuksessa työskentelevien kenttäsairaanhoitajien ensihoito-osaamisen tasoa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa kenttäsairaanhoitajien ensihoito-osaamisesta heidän itsensä arvioimana. Lisäksi toissijaisena tavoitteena oli lisätä kenttäsairaanhoitajien tietoisuutta omasta ensihoito-osaamisesta ja mahdollisista kehitystarpeista. Opinnäytetyön kyselylomake pohjautui cABCDE-menetelmään ja Puolustusvoimien normaaliolojen ensihoito-ohjeeseen, joka osaltaan määrittää kenttäsairaanhoitajilta vaadittavaa ensihoito-osaamista.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin 150:lle Sotilaslääketieteen keskuksessa työskentelevälle kenttäsairaanhoitajalle. Vastausprosentiksi muodostui 49,3 %. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Aineiston muuttujien tunnusluvut laskettiin, ryhmiä verrattiin toisiinsa, ja Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla tarkasteltiin näiden välisiä riippuvuussuhteita. Tässä opinnäytetyössä riittäväksi ensihoito-osaamiseksi määriteltiin tilanne, jossa osaamisen keskiarvo oli 4,0 tai enemmän.
Kenttäsairaanhoitajien ensihoito-osaamisen keskiarvoksi kokonaisuudessaan muodostui 3,93. Paras osaaminen oli osaamisalueella D Tajunnan taso ja toimintakyky, jonka keskiarvoksi muodostui 4,11. Heikoin osaaminen oli osaamisalueella E Tarkennettu tutkiminen ja lisävammautumisen esto, jonka keskiarvoksi muodostui 3,73. Suoritetulla perustutkinnolla ja nykyisellä tehtävänkuvalla oli yhteys vastaajien arvioituun ensihoito-osaamiseen. Vastaajien aikaisemmalla työkokemuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä arvioituun ensihoito-osaamiseen.
Tämän opinnäytetyön tulokset osoittivat, että Sotilaslääketieteen keskuksessa työskentelevien kenttäsairaanhoitajien ensihoito-osaamisessa on kehitettävää. Toisaalta ne kenttäsairaanhoitajat, joille oli myönnetty Puolustusvoimien normaaliolojen ensihoito-ohjeen mukainen hoitotoimenpide- ja lääkehoitolupa laajennetulle perustasolle ja joiden tehtävänkuva oli pääasiassa maastopainotteinen, arvioivat ensihoito-osaamisensa riittävälle tasolle. Sotilaslääketieteen keskus voi hyödyntää opinnäytetyöstä saatuja tuloksia kenttäsairaanhoitajien täydennyskoulutuksia suunniteltaessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ja kuvata Sotilaslääketieteen keskuksessa työskentelevien kenttäsairaanhoitajien ensihoito-osaamisen tasoa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa kenttäsairaanhoitajien ensihoito-osaamisesta heidän itsensä arvioimana. Lisäksi toissijaisena tavoitteena oli lisätä kenttäsairaanhoitajien tietoisuutta omasta ensihoito-osaamisesta ja mahdollisista kehitystarpeista. Opinnäytetyön kyselylomake pohjautui cABCDE-menetelmään ja Puolustusvoimien normaaliolojen ensihoito-ohjeeseen, joka osaltaan määrittää kenttäsairaanhoitajilta vaadittavaa ensihoito-osaamista.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin 150:lle Sotilaslääketieteen keskuksessa työskentelevälle kenttäsairaanhoitajalle. Vastausprosentiksi muodostui 49,3 %. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Aineiston muuttujien tunnusluvut laskettiin, ryhmiä verrattiin toisiinsa, ja Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla tarkasteltiin näiden välisiä riippuvuussuhteita. Tässä opinnäytetyössä riittäväksi ensihoito-osaamiseksi määriteltiin tilanne, jossa osaamisen keskiarvo oli 4,0 tai enemmän.
Kenttäsairaanhoitajien ensihoito-osaamisen keskiarvoksi kokonaisuudessaan muodostui 3,93. Paras osaaminen oli osaamisalueella D Tajunnan taso ja toimintakyky, jonka keskiarvoksi muodostui 4,11. Heikoin osaaminen oli osaamisalueella E Tarkennettu tutkiminen ja lisävammautumisen esto, jonka keskiarvoksi muodostui 3,73. Suoritetulla perustutkinnolla ja nykyisellä tehtävänkuvalla oli yhteys vastaajien arvioituun ensihoito-osaamiseen. Vastaajien aikaisemmalla työkokemuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä arvioituun ensihoito-osaamiseen.
Tämän opinnäytetyön tulokset osoittivat, että Sotilaslääketieteen keskuksessa työskentelevien kenttäsairaanhoitajien ensihoito-osaamisessa on kehitettävää. Toisaalta ne kenttäsairaanhoitajat, joille oli myönnetty Puolustusvoimien normaaliolojen ensihoito-ohjeen mukainen hoitotoimenpide- ja lääkehoitolupa laajennetulle perustasolle ja joiden tehtävänkuva oli pääasiassa maastopainotteinen, arvioivat ensihoito-osaamisensa riittävälle tasolle. Sotilaslääketieteen keskus voi hyödyntää opinnäytetyöstä saatuja tuloksia kenttäsairaanhoitajien täydennyskoulutuksia suunniteltaessa.