Rakennusautomaatiojärjestelmän kannattavuus ja vaikutus energiatehokkuuteen

Abstract

Työssä tutkittiin rakennusautomaatiojärjestelmän vaikutusta energiatehokkuuteen ja määritettiin investointilaskelmilla rakennusautomaatiojärjestelmän taloudellinen kannattavuus esimerkkirakennusten avulla. Esimerkkirakennuksina työssä käytettiin toimisto- ja asuinrakennuksia.

Investointilaskelmia toteutettiin vertailemalla rakennusautomaatiojärjestelmän eri tasojen vaikutusta rakennusten energiankulutukseen. Laskelmia tehtiin sekä rakennuksiin, jonka vertailutasolla ei hyödynnetty rakennusautomaatiojärjestelmää ollenkaan, että rakennuksiin, jossa automaatiotasoa korotettiin korkeammille tasoille.

Rakennusautomaation tasolla on merkittävä vaikutus rakennuksen energian kulutukseen. Rakennuksen energian käyttökustannukset ovat sitä vähäisemmät, mitä korkeampi on automaation taso, mutta taloudellisesta näkökulmasta rakennusautomaatiojärjestelmää investointina on järkevää tarkastella eri laskentamenetelmillä.

Tämän tutkimuksen mukaan rakennusautomaation saneeraus on investointina pääsääntöisesti kannattava, mutta energian hinnoilla ja rakennuksen käyttötarkoituksella on merkittävä rooli investoinnin kannattavuuteen. Mikäli rakennuksessa ei ole automaatiojärjestelmää, saadaan rakennuksen energiankulutusta vähennettyä merkittävästi automaatiojärjestelmän avulla. Laskelmien perusteella toimistorakennuksen vuosittaiset energiankustannussäästöt olivat noin 20 000–40 000 €/vuosi, ja asuinrakennuksen 2 000–6 000 €/vuosi automaatiotason mukaan. Automaation eri tasojen ominaisuuksia, kuten tarpeenmukaisuutta ja muita energiankulutusta tehostavia keinoja, voidaan hyödyntää rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella eri tavoin. Automaatiotason korottamista investointina on syytä tarkastella eri investointilaskentamenetelmillä, mikäli automaatiotason korottamisen lähtökohtana on saada investoinnista taloudellista hyötyä. Rakennusautomaatiojärjestelmän takaisinmaksuaika ei pelkästään kuvaa investoinnin taloudellista kannattavuutta koko rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöajalta.

The thesis aimed at calculating the impact of building automation systems (BAS) on the energy efficiency of case office and residential buildings, and thus determining the economic viability of BAS with investment calculations. The calculations made both for buildings without any BAS at the comparison level and for buildings with a higher level BAS, compared the impact of various levels of BAS on the energy consumption of the buildings.

The thesis showed that the level of BAS had a significant impact on the energy consumption of the buildings: a higher level of automation decreased the energy operating costs. Thus, BAS retrofitting is a profitable investment, but the profitability depends heavily on energy prices and the purpose of the building. The calculations indicated annual savings for the case office building of €20,000-40,000 and for the case residential building of €2,000-6,000, depending on the level of automation.

No investment should be done without using various calculation methods if the enhanced BAS is to yield financial benefit from the investment. The purpose of the building impacts the use of energy saving measures, and the payback period calculations do not alone reveal the economic viability of BAS over its entire operational lifespan.