Suomalaisen maatalousyrittäjän aktiivisuus metsien hoidossa
Ilvesluoto, Masi (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052715927
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052715927
Tiivistelmä
Suomalainen maatalousyrittäjä on merkittävä, kolmanneksi suurin metsänomistajaryhmä. Voidaan ajatella, että metsä on maatilan turva. Sieltä on haettu rakennustarpeet tilan rakentamista varten ja niiden antamilla tuloilla investoitu maatilaan. Missä kunnossa ovat suomalaisen maatalousyrittäjän metsät? Kuinka aktiivinen suomalainen maatalousyrittäjä on metsien hoidossa? Mitkä asiat kannustavat aktiivisuuteen ja mitkä asiat ovat syitä passiivisuuteen? Nämä ovat tutkimuskysymyksiä, joihin tällä opinnäytetyöllä lähdettiin hakemaan vastauksia.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää suomalaisen maatalousyrittäjän aktiivisuutta metsätaloudessa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitkä kannustaisivat aktiivisuuteen ja olivat syitä passiivisuuteen. Vastauksia näille asioille selvitettiin kyselytutkimuksen avulla. Kysely lähetettiin satunnaisotannalla valikoituneelle tuhannelle MTK:n jäsenelle. Vastausprosentiksi saatiin 15,5 %. Kyselytutkimuksen lisäksi aineistona käytettiin MTK:n syksyn 2023 Metsätutka-kyselyn tuloksia.
Kyselytutkimuksen ja syksyn 2023 Metsätutkan tuloksien mukaan voitiin päätellä, että suomalainen maatalousyrittäjä oli aktiivinen metsien hoidossa monillakin mittareilla mitattuna. Suomalaisen maatalousyrittäjän kiinnostus ja oma arvio tietämyksestä metsäomaisuuttaan kohtaan oli keskimääräisesti hyvällä tasolla, joka kertoi myös aktiivisuudesta. Lähes 90 % maatalousyrittäjistä oli tehnyt taimikonhoitoa ja reilu 80 % hakkuita omissa metsissään. Maanviljelijät korostivat metsien omistuksessa eniten puunmyyntituloja, metsän tuomaa taloudellista turvaa, puun-tuotantoa ja metsänhoitotyötä. Nämä arvot ohjaavat aktiivisuuteen metsien hoidossa. Aktiivisuuteen vaikuttivat monet tekijät, kuten ikä, maatilan tuotantosuunta, koulutusaste ja tietämys omasta metsäomaisuudesta.
Suomalaista maatalousyrittäjää aktiivisuuteen metsien hoidossa kannusti parhaiten taloudelliset seikat. Lisäksi he kokivat tärkeiksi motivoijiksi tietoisuuden ja osaamisen lisäämisen sekä metsien hyvinvoinnin. Kuitenkin ylivoimainen kannustin oli taloudelliset seikat. Parhaiten suomalaisen maatalousyrittäjän saa aktivoitua metsien hoitoon nostamalla metsätalouden tukia suuremmiksi ja paremmilla puun hinnoilla. Suurin osa maatalousyrittäjistä koki, ettei ollut passiivinen metsien hoidossa. Suurin syy passiivisuuteen metsien hoidossa oli ajanpuute.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää suomalaisen maatalousyrittäjän aktiivisuutta metsätaloudessa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mitkä kannustaisivat aktiivisuuteen ja olivat syitä passiivisuuteen. Vastauksia näille asioille selvitettiin kyselytutkimuksen avulla. Kysely lähetettiin satunnaisotannalla valikoituneelle tuhannelle MTK:n jäsenelle. Vastausprosentiksi saatiin 15,5 %. Kyselytutkimuksen lisäksi aineistona käytettiin MTK:n syksyn 2023 Metsätutka-kyselyn tuloksia.
Kyselytutkimuksen ja syksyn 2023 Metsätutkan tuloksien mukaan voitiin päätellä, että suomalainen maatalousyrittäjä oli aktiivinen metsien hoidossa monillakin mittareilla mitattuna. Suomalaisen maatalousyrittäjän kiinnostus ja oma arvio tietämyksestä metsäomaisuuttaan kohtaan oli keskimääräisesti hyvällä tasolla, joka kertoi myös aktiivisuudesta. Lähes 90 % maatalousyrittäjistä oli tehnyt taimikonhoitoa ja reilu 80 % hakkuita omissa metsissään. Maanviljelijät korostivat metsien omistuksessa eniten puunmyyntituloja, metsän tuomaa taloudellista turvaa, puun-tuotantoa ja metsänhoitotyötä. Nämä arvot ohjaavat aktiivisuuteen metsien hoidossa. Aktiivisuuteen vaikuttivat monet tekijät, kuten ikä, maatilan tuotantosuunta, koulutusaste ja tietämys omasta metsäomaisuudesta.
Suomalaista maatalousyrittäjää aktiivisuuteen metsien hoidossa kannusti parhaiten taloudelliset seikat. Lisäksi he kokivat tärkeiksi motivoijiksi tietoisuuden ja osaamisen lisäämisen sekä metsien hyvinvoinnin. Kuitenkin ylivoimainen kannustin oli taloudelliset seikat. Parhaiten suomalaisen maatalousyrittäjän saa aktivoitua metsien hoitoon nostamalla metsätalouden tukia suuremmiksi ja paremmilla puun hinnoilla. Suurin osa maatalousyrittäjistä koki, ettei ollut passiivinen metsien hoidossa. Suurin syy passiivisuuteen metsien hoidossa oli ajanpuute.