Suoriutumisen johtaminen ja mahdollistaminen yrityksessä X
Jekunen, Inkeri (2024)
Jekunen, Inkeri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052715970
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052715970
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee suoriutumisen johtamista ja mahdollistamista yrityksessä X. Yritys X on suomalainen kuntosalilaitteisiin erikoistunut verkkokauppa sekä maahantuontiliike. Opinnäytetyöprojekti aloitettiin syksyllä 2023 ja työ valmistui vuoden 2024 keväällä.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään suoriutumisen johtamisen kokonaisuutta ja sen eri vaiheita organisaatiossa. Ensin perehdytään siihen, mitä suoriutumisen johtaminen on ja mitkä ovat esihenkilön ja työntekijän itsensä roolit suoriutumisen johtamisessa. Tämän jälkeen tutustutaan suoriutumisen johtamisprosessin eri vaiheisiin organisaatioissa, eli tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan, suoriutumisen arviointiin ja mittaamiseen, palautteen antoon ja alisuoriutumiseen puuttumiseen, sekä palkitsemiseen. Opinnäytetyön tietoperustan lähteinä on hyödynnetty suoriutumisen johtamista käsittelevää tietokirjallisuutta, sekä internet-lähteitä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on suoriutumisen johtamisen ja mahdollistamisen nykytila yrityksessä X ja olisiko siinä jotakin kehitettävää. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, eli puolistrukturoitua haastattelumenetelmää. Haastattelut järjestettiin keväällä 2024 maaliskuussa viikolla 11. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat yritys X:n vakituiset työntekijät ja toimitusjohtaja.
Tutkimustulosten perusteella työntekijät kokivat pääsääntöisesti saavansa paljon tukea ja apua johdolta suoriutuakseen työtehtävistään parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka johdon koettiin olevan läsnä ja tavoitettavissa, toivottiin kuitenkin enemmän yhteisiä säännöllisiä palavereja, joissa käytäisiin asioita läpi, että missä mennään. Kehityskeskusteluita työntekijät puolestaan eivät kaivanneet, sillä palautetta koettiin saatavan muutenkin säännöllisesti johdolta. Yrityksen käytössä olevien järjestelmien taas koettiin olevan keskeneräisiä ja hidastavan työntekoa, mutta johdon pyrkimykseen kehittää järjestelmiä jatkuvasti, oltiin tyytyväisiä. Palkitsemiseen oltiin yrityksessä pääsääntöisesti tyytyväisiä, palkan koettiin olevan hyvä ja henkilöstöetuihin oltiin tyytyväisiä.
Tutkimustulosten perusteella laadittiin johtopäätökset ja esitettiin kehittämisehdotuksia, kuinka suoriutumisen johtamista voitaisiin kehittää yrityksessä X. Kehittämiskohteeksi nousi esille yhteisten säännöllisten palaverien lisääminen sekä tiettyjen toimintamallien muuttaminen yrityksessä. Työntekijöiden tietoisuutta asioista voisi olla hyvä lisätä, esimerkiksi laatia selkeät yhteiset pelisäännöt, tehdä kaikille yhteinen palkitsemismalli ja ottaa käyttöön säännölliset palaverit, joissa tärkeät asiat käydään läpi. Pienessä yrityksessä voi hetkellisesti toimia, että esimerkiksi johtoa tullaan aina nykäisemään hihasta, jos haluaa jutella ja palkitaan aina silloin kun siltä tuntuu. Jos yrityksellä kuitenkin on kasvutoiveita, voisi olla järkevää miettiä selkeämpiä linjoja tekemiseen, sekä yhteisiä pelisääntöjä. Yhteiset pelisäännöt ja niiden läpi käyminen työntekijöiden kanssa voisi mahdollisesti helpottaa suoriutumisen johtamista yrityksessä.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään suoriutumisen johtamisen kokonaisuutta ja sen eri vaiheita organisaatiossa. Ensin perehdytään siihen, mitä suoriutumisen johtaminen on ja mitkä ovat esihenkilön ja työntekijän itsensä roolit suoriutumisen johtamisessa. Tämän jälkeen tutustutaan suoriutumisen johtamisprosessin eri vaiheisiin organisaatioissa, eli tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan, suoriutumisen arviointiin ja mittaamiseen, palautteen antoon ja alisuoriutumiseen puuttumiseen, sekä palkitsemiseen. Opinnäytetyön tietoperustan lähteinä on hyödynnetty suoriutumisen johtamista käsittelevää tietokirjallisuutta, sekä internet-lähteitä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä on suoriutumisen johtamisen ja mahdollistamisen nykytila yrityksessä X ja olisiko siinä jotakin kehitettävää. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, eli puolistrukturoitua haastattelumenetelmää. Haastattelut järjestettiin keväällä 2024 maaliskuussa viikolla 11. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat yritys X:n vakituiset työntekijät ja toimitusjohtaja.
Tutkimustulosten perusteella työntekijät kokivat pääsääntöisesti saavansa paljon tukea ja apua johdolta suoriutuakseen työtehtävistään parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikka johdon koettiin olevan läsnä ja tavoitettavissa, toivottiin kuitenkin enemmän yhteisiä säännöllisiä palavereja, joissa käytäisiin asioita läpi, että missä mennään. Kehityskeskusteluita työntekijät puolestaan eivät kaivanneet, sillä palautetta koettiin saatavan muutenkin säännöllisesti johdolta. Yrityksen käytössä olevien järjestelmien taas koettiin olevan keskeneräisiä ja hidastavan työntekoa, mutta johdon pyrkimykseen kehittää järjestelmiä jatkuvasti, oltiin tyytyväisiä. Palkitsemiseen oltiin yrityksessä pääsääntöisesti tyytyväisiä, palkan koettiin olevan hyvä ja henkilöstöetuihin oltiin tyytyväisiä.
Tutkimustulosten perusteella laadittiin johtopäätökset ja esitettiin kehittämisehdotuksia, kuinka suoriutumisen johtamista voitaisiin kehittää yrityksessä X. Kehittämiskohteeksi nousi esille yhteisten säännöllisten palaverien lisääminen sekä tiettyjen toimintamallien muuttaminen yrityksessä. Työntekijöiden tietoisuutta asioista voisi olla hyvä lisätä, esimerkiksi laatia selkeät yhteiset pelisäännöt, tehdä kaikille yhteinen palkitsemismalli ja ottaa käyttöön säännölliset palaverit, joissa tärkeät asiat käydään läpi. Pienessä yrityksessä voi hetkellisesti toimia, että esimerkiksi johtoa tullaan aina nykäisemään hihasta, jos haluaa jutella ja palkitaan aina silloin kun siltä tuntuu. Jos yrityksellä kuitenkin on kasvutoiveita, voisi olla järkevää miettiä selkeämpiä linjoja tekemiseen, sekä yhteisiä pelisääntöjä. Yhteiset pelisäännöt ja niiden läpi käyminen työntekijöiden kanssa voisi mahdollisesti helpottaa suoriutumisen johtamista yrityksessä.