Wa – japanilaisen harmonian vaaliminen ennen kaikkea : millaista kuvaa suomalaiset mediat maalaavat Japanin maahanmuuttopolitiikasta?

Abstract

Keväällä 2024 Japani on väkiluvultaan maailman 11. suurin maa, mutta väestön määrä on ollut laskussa jo pitkään. Vanheneva väestö ja työvoimapula varjostavat Japanin taloutta, jota maassa on yritetty elvyttää erilaisin keinoin. Työperäisen maahanmuuton lisääminen on ollut pitkään kiistanalainen vaihtoehto, jolle maan politiikka on alkanut lämmetä hitaasti.

Tässä opinnäytetyössä tutkin, miten suomalaiset mediat kirjoittavat Japanin maahanmuuttopolitiikasta. Aineistoni koostui neljästä eri jutusta eri medioilta. Tarkastelin The Ulkopolitistin artikkelia, Yleisradion artikkelia, Satakunnan Kansan kolumnia ja Helsingin Sanomien artikkelia. Juttujen aiheina olivat Japanin väestörakenne, työvoimapula ja maahanmuuttopolitiikka. Koska tutkin, millaisin keinoin jutuissa pyrittiin vakuuttamaan lukijaa, käytin tutkimusmenetelminä retorista analyysia, metafora-analyysia ja kehysanalyysia. Retorisessa analyysissa tarkastellaan argumentoinnin tapoja, metafora-analyysissa kielikuvien käyttöä ja kehysanalyysissa aiheen kehystämistä ja näkökulmia.

Tutkimukseni tuloksena voidaan todeta, että jutuissa haastetaan Japanin maahanmuuttopolitiikkaa ja sitä käsitellään kriittisesti. Kolmessa neljästä jutussa Japania ja Suomea vertailtiin keskenään esimerkiksi väestörakenteiltaan ja maahanmuuttopolitiikaltaan. Japani ja sen tapa toteuttaa maahanmuuttoa asetettiin varoittavaksi esimerkiksi Suomelle. Jutuissa painotettiin maan talouden heikkoutta, jonka syiksi tunnistettiin vanheneva väestö, työvoimapula ja tiukka maahanmuuttopolitiikka.

Jutuissa käytettiin tilastoja, raportteja ja muita artikkeleita, jotka tukivat niissä käytettyjä näkökantoja. Myös haastateltavat tukivat näkökantoja kahdessa artikkelissa. Vastustavia näkökantoja huomioitiin mutta niitä myös kumottiin. Aihetta käsiteltiin pääasiassa länsimaisesta näkökulmasta ja Japanin kulttuurisia piirteitä huomioitiin vain jonkin verran. Jutut antoivat Japanista yksipuolisen kuvan, sillä esimerkiksi Japanin nuorempaa sukupolvea ei mainittu tai kuultu lainkaan.