Sopivasti ketterä? Katsaus ketterän kehittämisen tilaan Skanskalla
Heinonen, Matias (2024)
Heinonen, Matias
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716031
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaisia ongelmia ja haasteita ketterän kehittämisen mallin käyttöönotto on kohdannut Skanskalla ja miten näitä havaittuja ongelmia voidaan selättää ja mitigoida. Työssä tutustuttiin ketterän kehittämisen mallin perusteisiin, hyötyihin ja haittoihin, sen käyttöönottoon yrityksessä sekä siinä havaittuihin haasteisiin.
Työ noudatti laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä ja sen aineisto pohjautui tutkimuskirjallisuuteen, kysely- ja haastattelututkimuksiin sekä havainnointiin. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia ongelmakohtia ketterän kehittämisen projekteihin osallistuneet ihmiset olivat Skanskalla kohdanneet. Kyselylomake lähetettiin 21 henkilölle, jotka olivat työskennelleet Skanskalla ketterän kehittämisen mallin mukaisessa projektissa. Kyselyvastausten pohjalta tehtiin haastattelukysymysten runko. Haastattelututkimuksessa haastateltiin neljää eri Skanskalla työskennellyttä henkilöä.
Tutkimuksessa selvisi, että ketterän kehittämisen mallin käyttöönotolla oli ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia yrityksen kehitysprojekteissa. Monet vastaajat olivat törmänneet useammissa projekteissa saman kaltaisiin ongelmiin.
Opinnäytetyön oli tarkoitus antaa kattava kuva, millaisessa tilassa ketterän kehittämisen mallin hyödyntäminen on Skanskassa, Suomessa. Työn tuloksena muodostui viiden kehitysehdotuksen lista, jonka avulla ketterän kehittämisen mallin käyttöä ja tehokkuutta voitaisiin Skanskalla parantaa.
Työ noudatti laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä ja sen aineisto pohjautui tutkimuskirjallisuuteen, kysely- ja haastattelututkimuksiin sekä havainnointiin. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia ongelmakohtia ketterän kehittämisen projekteihin osallistuneet ihmiset olivat Skanskalla kohdanneet. Kyselylomake lähetettiin 21 henkilölle, jotka olivat työskennelleet Skanskalla ketterän kehittämisen mallin mukaisessa projektissa. Kyselyvastausten pohjalta tehtiin haastattelukysymysten runko. Haastattelututkimuksessa haastateltiin neljää eri Skanskalla työskennellyttä henkilöä.
Tutkimuksessa selvisi, että ketterän kehittämisen mallin käyttöönotolla oli ollut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia yrityksen kehitysprojekteissa. Monet vastaajat olivat törmänneet useammissa projekteissa saman kaltaisiin ongelmiin.
Opinnäytetyön oli tarkoitus antaa kattava kuva, millaisessa tilassa ketterän kehittämisen mallin hyödyntäminen on Skanskassa, Suomessa. Työn tuloksena muodostui viiden kehitysehdotuksen lista, jonka avulla ketterän kehittämisen mallin käyttöä ja tehokkuutta voitaisiin Skanskalla parantaa.