HR-raportoinnin ja -analyysitoiminnan kehittäminen

Abstract

Jotta voidaan tehdä organisaation kannalta kilpailukykyisiä päätöksiä, tulee päätösten taustalla olla luotettavaa tietoa. Jotta voidaan tehdä henkilöstönäkökulmasta oikeita päätöksiä, tulee henkilöstötiedon olla oikea-aikaista ja helposti saatavilla olevaa.

Työn tavoitteena on selvittää HR-raportoinnin ja -analytiikan nykytilaa valtionhallinnon organisaatiossa ja tehdä kehittämisehdotuksia tulosten pohjalta. Kohdeorganisaatiossa on herännyt tarve katsoa asioita myös tulevaisuuteen eikä vain keskittyä henkilöstötiedon nykytilaan ja historiaan.

Teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta toisiinsa linkittyvästä osa-alueesta: strateginen tietojohtaminen, HR-raportointi ja -analytiikka sekä tietopääoma. Strateginen tietojohtaminen pitää tarkemmin sisällään tietojohtamisen, henkilöstöstrategian ja strategisen henkilöstöjohtamisen, henkilöstöjohtamisen sekä yritysvastuun osa-alueet. HR-raportointi ja -analytiikka sisältää henkilöstöraportoinnin, -analytiikan sekä HR-mittarit. Tietopääomassa on kuvattu lyhyesti tiedon omistajuutta, tietojärjestelmiä sekä tietopääoman kehittämistä.

Tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus ja tutkimuksen menetelmäksi kvalitatiivinen teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin kohdeorganisaatiossa ennalta valituille henkilöille. Koska vastaajajoukko oli suppea, ei haastatteluiden pohjalta voida tehdä yleistyksiä, mutta saadusta tiedosta voidaan tehdä joitain päätelmiä ja ehdotuksia.

Paikallishallinnossa, johon organisaatio kuuluu, on käynnissä muutoksia, joilla on vaikutusta myös HR-raportointiin ja -analytiikkaan sekä henkilöstöhallintoon. Paikallishallinto toteutti oman selvityksen henkilöstöjohtamisen tilasta vuonna 2023 ja tehtyä selvitystä on hyödynnetty opinnäytetyössä analyysivetoisesti pohdinnan yhteydessä.

Haastatteluissa pääteemoina nousivat esiin järjestelmän jäykkyys, analytiikan puuttuminen henkilöstöön liittyvän datan osalta ja henkilöstöhallinnolliset prosessit. Prosessit eivät sinällään sisältyneet teoreettiseen viitekehykseen, mutta koska prosessit ovat osa tietopääomaa, otettiin ne osittain tutkimuksen näkökulmasta huomioon.

Tutkimuksen tärkeimmät johtopäätökset ovat, että jotta strateginen tietojohtaminen on mahdollista, tulisi organisaation huolehtia riittävästi tietopääoman kehittämisestä sekä henkilöstön osaamisen että järjestelmien näkökulmasta. Lisäksi kohdeorganisaatiossa tulisi lisätä eri tahojen välistä yhteistyötä, jotta ennustavan analytiikan lisääminen osaksi strategista tietojohtamista olisi mahdollista.