Sähköisen reseptin muutosvaikutukset julkisen terveydenhuollon tietohallinnolle Pohjois-Suomessa
Pitkänen, Ulla-Marja (2014)
Pitkänen, Ulla-Marja
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121920577
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121920577
Tiivistelmä
Kanta-palvelut ovat kaikille kansalaisille tarkoitettuja palveluja, joista ensimmäisenä otettiin käyttöön sähköinen resepti julkisessa terveydenhuollossa huhtikuuhun 2013 mennessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia muutoksia ja hyviä käytänteitä julkisen terveydenhuollon tietohallinnolle on syntynyt sähköisen reseptin käyttöönotossa Pohjois-Suomen alueella. Toimeksiantaja oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen OPER-yksikkö.
Kysely kohdennettiin Pohjois-Suomen viiteen sairaanhoitopiiriin sähköisen reseptin käyttöönottoprojektissa mukana olleille terveydenhuollon toimihenkilöryhmille. Teoreettisena viitekehyksenä käsitellään ICT Standard Forumin tietohallintomallia ja julkisen hallinnon tietohallinnon roolia. Opinnäytteen ulkopuolelle rajattiin varsinainen sähköisen reseptin käyttöönottoprojekti sekä projektin tehtäväkokonaisuuksista koulutus.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä käyttäen internet-pohjaista Webropol-ohjelmaa ja kyselylomaketta, jossa oli strukturoituja kysymyksiä ja lisäksi kysymys, johon vastaajat saivat vapaasti kommentoida. Analysointi tehtiin Webropolin raportoinnin ja Excelin avulla.
Vastaajat olivat arvioineet kolmeksi tärkeimmäksi tekijäksi alueellisen koordinoinnin, järjestelmätoimittajan antaman tuen ja hyvän yhteistyön kaikkien osapuolien kesken sähköisen reseptin käyttöönoton onnistumisessa. Vastaajien mielestä tietoturva-asioiden huomioiminen on lisääntynyt jokapäiväisessä työssä ja häiriötilanteiden hoitamiseen liittyvä dokumentointi on parantunut. Projektiosaamista tarvittaisiin lisää. Yhteistyö oli lisääntynyt oman organisaation ja muiden organisaatioiden välillä. Potilastietojärjestelmän testaaminen on vastaajien mielestä vaikeutunut sähköisen reseptin käyttöönoton jälkeen ja versiopäivitysten yhteydessä käyttökatkokset ovat lisääntyneet.
Koska otos oli suhteellisen pieni, tarkempien johtopäätösten tekemiseksi tarvittaisiin jatkotutkimuksia. Tutkimuskohteena sähköisen palvelun käyttöönoton vaikutus tietohallintoon on tärkeä koko julkisessa hallinnossa.
Kysely kohdennettiin Pohjois-Suomen viiteen sairaanhoitopiiriin sähköisen reseptin käyttöönottoprojektissa mukana olleille terveydenhuollon toimihenkilöryhmille. Teoreettisena viitekehyksenä käsitellään ICT Standard Forumin tietohallintomallia ja julkisen hallinnon tietohallinnon roolia. Opinnäytteen ulkopuolelle rajattiin varsinainen sähköisen reseptin käyttöönottoprojekti sekä projektin tehtäväkokonaisuuksista koulutus.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä käyttäen internet-pohjaista Webropol-ohjelmaa ja kyselylomaketta, jossa oli strukturoituja kysymyksiä ja lisäksi kysymys, johon vastaajat saivat vapaasti kommentoida. Analysointi tehtiin Webropolin raportoinnin ja Excelin avulla.
Vastaajat olivat arvioineet kolmeksi tärkeimmäksi tekijäksi alueellisen koordinoinnin, järjestelmätoimittajan antaman tuen ja hyvän yhteistyön kaikkien osapuolien kesken sähköisen reseptin käyttöönoton onnistumisessa. Vastaajien mielestä tietoturva-asioiden huomioiminen on lisääntynyt jokapäiväisessä työssä ja häiriötilanteiden hoitamiseen liittyvä dokumentointi on parantunut. Projektiosaamista tarvittaisiin lisää. Yhteistyö oli lisääntynyt oman organisaation ja muiden organisaatioiden välillä. Potilastietojärjestelmän testaaminen on vastaajien mielestä vaikeutunut sähköisen reseptin käyttöönoton jälkeen ja versiopäivitysten yhteydessä käyttökatkokset ovat lisääntyneet.
Koska otos oli suhteellisen pieni, tarkempien johtopäätösten tekemiseksi tarvittaisiin jatkotutkimuksia. Tutkimuskohteena sähköisen palvelun käyttöönoton vaikutus tietohallintoon on tärkeä koko julkisessa hallinnossa.