Kasvua ja kestävyyttä maatalouteen : Verkkokoulutuskokonaisuus luonnonmukaisesta tuotannosta
Virkkula, Outi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716463
Tiivistelmä
Euroopan komission tavoitteena on saada 25 prosenttia Euroopan maatalousmaasta luonnonmukaiseen tuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Maa- ja metsätalousministeriön Luomu 2.0 -ohjelma vahvistaa tavoitteen. CAP-ohjelmakauden 2024–2027 rahoituksella tuetaan luonnonmukaista tuotantoa. Ministeriö haluaa panostaa viljelijöiden osaamiseen ja luomukoulutuksen lisäämiseen, jotta tavoitteeseen päästään. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa viiden opintopisteen laajuinen luonnonmukaisen tuotannon verkkokoulutuskokonaisuus. Koulutus palvelisi tutkinto-opiskelijan, luomuviljelijäksi aikovan ja luonnonmukaisen kasvintuotannon tarkastajan pätevyydestä kiinnostuneen henkilön osaamistarvetta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi ProAgria Oulu.
Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa hyödynnettiin benchmarking- ja SWOT-analyysimenetelmiä. Tietoperustaluvussa käsiteltiin suomalaisen luomutuotannon tavoitteita ja nykytilaa. Alaluvuissa tarkasteltiin erikseen luomukasvintuotanto ja -kotieläintuotanto. Huomiota kiinnitettiin luomutuotannon siirtymävaiheeseen, rahoitukseen ja valvontaan. Lähdekirjallisuudessa korostuivat Ruokaviraston tekstit. Lisäksi pyrittiin hyödyntämään monipuolisesti ajankohtaisia tutkimuslähteitä, neuvontaorganisaatioiden julkaisuja ja lainsäädäntötekstejä.
Benchmarking-osuus kohdistui ajankohtaiseen avoimeen luomukoulutustarjontaan. Vertailukohteena olivat luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusta tarjoavat korkeakoulut, II aste ja muut lyhytkursseja tarjoavat organisaatiot. Benchmarking tuotti tietoa tarjonnan määrästä ja sisällöistä. Toiminnallisen opinnäytetyön päätuotos eli verkkokoulutus rakennettiin osaamisperustaiseksi ja työelämälähtöiseksi. Toteutuksesta laadittiin yksityiskohtainen käsikirjoitus, jonka pohjalta koulu-tus rakennettiin Moodle-oppimisympäristöön. Luomukasvintuotannon laajuus oli 3 op ja luomueläintuotannon laajuus oli 2 op. Toteutukseen sisällytettiin useita viljelijä- tai asiantuntijavierailuja. Oppimistehtävien muotoilussa otettiin huomioon opiskelijoiden digiosaamisen taso. Opinto-pistelaskurilla varmistettiin, että opiskelijan opintopistekohtainen työmäärä pysyisi tavoitteessa. Uudelle koulutukselle laadittiin digitaaliset osaamismerkit, joilla uusi osaamisen ja pätevyys tehtäisiin visuaalisesti näkyväksi. Ne olisivat myös keino erottautua muusta avoimesta verkkokoulutustarjonnasta. Toiminnallisen osuuden päätteeksi verkkokoulutus arvioitiin SWOT-analyysillä, joka osoitti koulutuksen vahvuudet ja mahdolliset riskit. Opinnäytetyönä suunniteltu koulutus esitettiin toteutettavaksi vuoden 2025 aikana.
Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa hyödynnettiin benchmarking- ja SWOT-analyysimenetelmiä. Tietoperustaluvussa käsiteltiin suomalaisen luomutuotannon tavoitteita ja nykytilaa. Alaluvuissa tarkasteltiin erikseen luomukasvintuotanto ja -kotieläintuotanto. Huomiota kiinnitettiin luomutuotannon siirtymävaiheeseen, rahoitukseen ja valvontaan. Lähdekirjallisuudessa korostuivat Ruokaviraston tekstit. Lisäksi pyrittiin hyödyntämään monipuolisesti ajankohtaisia tutkimuslähteitä, neuvontaorganisaatioiden julkaisuja ja lainsäädäntötekstejä.
Benchmarking-osuus kohdistui ajankohtaiseen avoimeen luomukoulutustarjontaan. Vertailukohteena olivat luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusta tarjoavat korkeakoulut, II aste ja muut lyhytkursseja tarjoavat organisaatiot. Benchmarking tuotti tietoa tarjonnan määrästä ja sisällöistä. Toiminnallisen opinnäytetyön päätuotos eli verkkokoulutus rakennettiin osaamisperustaiseksi ja työelämälähtöiseksi. Toteutuksesta laadittiin yksityiskohtainen käsikirjoitus, jonka pohjalta koulu-tus rakennettiin Moodle-oppimisympäristöön. Luomukasvintuotannon laajuus oli 3 op ja luomueläintuotannon laajuus oli 2 op. Toteutukseen sisällytettiin useita viljelijä- tai asiantuntijavierailuja. Oppimistehtävien muotoilussa otettiin huomioon opiskelijoiden digiosaamisen taso. Opinto-pistelaskurilla varmistettiin, että opiskelijan opintopistekohtainen työmäärä pysyisi tavoitteessa. Uudelle koulutukselle laadittiin digitaaliset osaamismerkit, joilla uusi osaamisen ja pätevyys tehtäisiin visuaalisesti näkyväksi. Ne olisivat myös keino erottautua muusta avoimesta verkkokoulutustarjonnasta. Toiminnallisen osuuden päätteeksi verkkokoulutus arvioitiin SWOT-analyysillä, joka osoitti koulutuksen vahvuudet ja mahdolliset riskit. Opinnäytetyönä suunniteltu koulutus esitettiin toteutettavaksi vuoden 2025 aikana.