”Ja mä pärjään” – elämää epävakauden kanssa : miten media käsittelee artistin epävakaata persoonallisuushäiriötä?
Laamanen, Minna (2024)
Laamanen, Minna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716490
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716490
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten media puhuu laulaja-lauluntekijä Yonan sairastamasta epävakaasta persoonallisuushäiriöstä. Aihevalintani syntyi omasta mielenkiinnostani artistia kohtaan sekä aiemmin tekemästäni media-analyysista, jossa syvennyin analysoimaan Yonan kappaletta Vitun unelmat. Yonasta löytyy useita artikkeleita, joten rajaus yhdeksään artikkeliin tapahtui, kun otin näkökulmaksi epävakaan persoonallisuushäiriön.
Siinä missä omien havaintojeni mukaan Yona on puhunut esimerkiksi mielenterveysongelmistaan hyvin neutraalisti ja arkisesti, on otsikointi ollut usein dramaattista. Yona kertoo ajatuksistaan kuolemasta, avioerostaan, masennuksesta ja epävakaasta persoonallisuushäiriöstä häpeilemättä. Yona toteaakin, ettei tahdo olla koko kansan mielenterveystapaus, ja tämä näkyy artikkeleissa, jotka on julkaistu vuoden 2023 lopulla ja 2024 vuoden alussa. Otsikointi Yonasta kääntyy vähemmän dramaattisempaan, kun aikaa kuluu, ja kärki diagnoosista artikkeleissa häivyttyy.
Tutkimusmenetelminäni käytin laadullista sisällönanalyysia sekä Mats Ekströmin kehittämää kolmen moodin mallia. Näillä menetelmillä havainnoin, miten sairaudesta puhutaan, mikä artikkelissa on kärkenä, millaisia sanoja käytetään, miten sairautta kuvaillaan sekä kuinka artikkeli saa lukijan kiinnostumaan.
Mielestäni mielenterveysaiheita tulisi ylipäätään tutkia lisää, ja niistä pitäisi puhua vieläkin enemmän. Ajattelen että opinnäytetyöni voisi kiinnostaa esimerkiksi Mieli ry:tä, Hyvän mielen talo ry:tä, epävakautta sairastavia ja Yonaa itseään. Kappaleiden analyysiosio voi kiinnostaa opettajia opetusmielessä, ja vaikkapa opiskelijoita, joille syvä kappaleiden analysointi tuottaa vaikeuksia tai se kiinnostaisi. Toimittajat voivat miettiä esimerkiksi, millä tavoin mielenterveysongelmista kirjoitetaan, halutaanko avata sairautta vai kohahduttaa, haluaako henkilö avata asiaa kuinka henkilökohtaisesti, onko paras haastateltava sairastava henkilö vai lääkäri tai mikä motiivi jutun kirjoittamiseen on ylipäänsä.
Siinä missä omien havaintojeni mukaan Yona on puhunut esimerkiksi mielenterveysongelmistaan hyvin neutraalisti ja arkisesti, on otsikointi ollut usein dramaattista. Yona kertoo ajatuksistaan kuolemasta, avioerostaan, masennuksesta ja epävakaasta persoonallisuushäiriöstä häpeilemättä. Yona toteaakin, ettei tahdo olla koko kansan mielenterveystapaus, ja tämä näkyy artikkeleissa, jotka on julkaistu vuoden 2023 lopulla ja 2024 vuoden alussa. Otsikointi Yonasta kääntyy vähemmän dramaattisempaan, kun aikaa kuluu, ja kärki diagnoosista artikkeleissa häivyttyy.
Tutkimusmenetelminäni käytin laadullista sisällönanalyysia sekä Mats Ekströmin kehittämää kolmen moodin mallia. Näillä menetelmillä havainnoin, miten sairaudesta puhutaan, mikä artikkelissa on kärkenä, millaisia sanoja käytetään, miten sairautta kuvaillaan sekä kuinka artikkeli saa lukijan kiinnostumaan.
Mielestäni mielenterveysaiheita tulisi ylipäätään tutkia lisää, ja niistä pitäisi puhua vieläkin enemmän. Ajattelen että opinnäytetyöni voisi kiinnostaa esimerkiksi Mieli ry:tä, Hyvän mielen talo ry:tä, epävakautta sairastavia ja Yonaa itseään. Kappaleiden analyysiosio voi kiinnostaa opettajia opetusmielessä, ja vaikkapa opiskelijoita, joille syvä kappaleiden analysointi tuottaa vaikeuksia tai se kiinnostaisi. Toimittajat voivat miettiä esimerkiksi, millä tavoin mielenterveysongelmista kirjoitetaan, halutaanko avata sairautta vai kohahduttaa, haluaako henkilö avata asiaa kuinka henkilökohtaisesti, onko paras haastateltava sairastava henkilö vai lääkäri tai mikä motiivi jutun kirjoittamiseen on ylipäänsä.