Automaation ja robotiikan hyödyntäminen ostoreskontrassa : case Veo Oy
Torkko, Janica (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716434
Tiivistelmä
Opinnäytetyön keskeisenä tavoitteena on kehittää toimeksiantajan toiminnanohjausjärjestelmään integroidun ostoreskontran automatisointia. Koska toiminnanohjausjärjestelmä on vaihtumassa modernimpaan, tulee mahdolliset automaatiota kehittävät ratkaisut olla helposti toteutettavissa ilman suuria lisäkustannuksia tai järjestelmään erikseen tehtäviä modifiointeja.
Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle muodostaa taloushallinnon kehitys ja miten automatisointi mahdollistetaan. Automatisoinnin perustana voidaan katsoa olevan kolme tärkeää tekijää. Ensinnäkin tarvitaan ostolaskujen käsittelyjärjestelmä, mikä mahdollistaa sähköisen datan vastaanottamisen. Toisekseen tarvitaan järjestelmään saapuvat ostolaskut sähköisinä; mitä standardisoidumpaa saatu data on, sitä vähemmän se vaatii manuaalista käsittelyä. Kolmanneksi tarvitaan motivoitunut henkilö, joka ylläpitää sekä kehittää toimintaa eteenpäin. Vaikka ostolaskujen tarkastus ulkoistettaisiin täysin robotille, tulee myös sen tekemistä tarkastella sekä kehittää tarpeen mukaan.
Tutkimustuloksien pohjana käytettiin tehtyjä kellotuksia, jotta saatiin yleiskuvaa nykyisiin tehtäviin käytetystä työajasta. Lisäksi saatiin arvokasta dataa ostolaskujen tarkastajilta sekä hyväksyjiltä heidän kuukausittain käyttämästä työajasta ostolaskujen parissa. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi robotin käyttöönotto olisi tässä vaiheessa tappiollinen sijoitus, mutta sellaisen hyödyntämistä olisi syytä harkita seuraavaan käyttöjärjestelmään. Mitään materiaalisia säästöjä ei tämän hetken parannus vaihtoehdoilla saada aikaiseksi. Opinnäytetyö kuitenkin edesauttoi sisäisten prosessien kehittymistä sekä antoi parempaa ymmärrystä ostoreskontran toiminnasta sekä sen kehitysmahdollisuuksista. Tämä helpottaa suuresti seuraavan järjestelmän käyttöönottoa sekä sille asetettuja vaatimuksia.
Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle muodostaa taloushallinnon kehitys ja miten automatisointi mahdollistetaan. Automatisoinnin perustana voidaan katsoa olevan kolme tärkeää tekijää. Ensinnäkin tarvitaan ostolaskujen käsittelyjärjestelmä, mikä mahdollistaa sähköisen datan vastaanottamisen. Toisekseen tarvitaan järjestelmään saapuvat ostolaskut sähköisinä; mitä standardisoidumpaa saatu data on, sitä vähemmän se vaatii manuaalista käsittelyä. Kolmanneksi tarvitaan motivoitunut henkilö, joka ylläpitää sekä kehittää toimintaa eteenpäin. Vaikka ostolaskujen tarkastus ulkoistettaisiin täysin robotille, tulee myös sen tekemistä tarkastella sekä kehittää tarpeen mukaan.
Tutkimustuloksien pohjana käytettiin tehtyjä kellotuksia, jotta saatiin yleiskuvaa nykyisiin tehtäviin käytetystä työajasta. Lisäksi saatiin arvokasta dataa ostolaskujen tarkastajilta sekä hyväksyjiltä heidän kuukausittain käyttämästä työajasta ostolaskujen parissa. Tutkimuksen perusteella esimerkiksi robotin käyttöönotto olisi tässä vaiheessa tappiollinen sijoitus, mutta sellaisen hyödyntämistä olisi syytä harkita seuraavaan käyttöjärjestelmään. Mitään materiaalisia säästöjä ei tämän hetken parannus vaihtoehdoilla saada aikaiseksi. Opinnäytetyö kuitenkin edesauttoi sisäisten prosessien kehittymistä sekä antoi parempaa ymmärrystä ostoreskontran toiminnasta sekä sen kehitysmahdollisuuksista. Tämä helpottaa suuresti seuraavan järjestelmän käyttöönottoa sekä sille asetettuja vaatimuksia.