ABB Large Motors and Generatorsin Helsingin tehtaan koekentän kustannuslaskenta
Virtanen, Jaakko (2024)
Virtanen, Jaakko
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716424
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ABB Large Motors and Generatorsin koekentän kustannusrakennetta ja selvittää erilaisten testien hinnoittelua tehtaan sisäiseen käyttöön. Opinnäytetyö koostuu kustannuslaskennan ja kustannusten kohdistamisen teoriasta sekä koekentän kustannusrakenteen selvittämisestä.
Teoriaosuudessa selvitettiin erilaisten kustannuslaskentametodien periaatteita ja niiden hyviä ja huonoja puolia. Tarkasteltavana olivat vakiokustannuslaskenta, tuotekohtainen kustannuslaskenta ja toimintolaskenta. Koekentän kustannuslaskenta -osuudessa laskettiin yksittäisten testien ja testikokonaisuuksien hintoja eri menetelmillä. Koska opinnäytetyö on julkinen ja yrityksen rahaliikenne on liikesalaisuus, laskenta suoritettiin suhdelukuja käyttämällä. Yritys osaa muuttaa suhdeluvut euroiksi.
Kustannuslaskennan teoriaa käsittelevää kirjallisuutta oli tarjolla runsaasti. Lähteinä käytettiin tutkimus- ja oppilaitoskirjallisuutta. Koekentän kustannuksia laskettaessa materiaaleina käytettiin vuoden 2023 toteutuneita testejä ja niistä kerättyä tilastotietoa sekä vuoden 2023 toteutuneita budjetteja. Tilastoista pyrittiin selvittämään erilaisten testien tilastollisia kestoaikoja ja eri testien vaikutuksia kokonaistestausaikaan. Tilastoanalyysi oli kevyt määrällinen tutkimus. Tilasto käsitti yhden vuoden, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. Tilastotarkastelut löytyvät opinnäytetyön liitteistä.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa koekentän kustannuksista on kiinteitä kustannuksia. Koska koekenttä ei ole tuottava yksikkö vaan kustannuksia tuova yksikkö, koekentän tehokkuutta on syytä tarkastella kriittisesti. Tutkimus tunnisti kalleimmat testit, eli tärkeimmät tehostamiskohteet. Testit ovat selvästi eri hintaisia. Tätä voidaan käyttää hyödyksi valmiiden tuotteiden loppuhinnoittelussa.
Teoriaosuudessa selvitettiin erilaisten kustannuslaskentametodien periaatteita ja niiden hyviä ja huonoja puolia. Tarkasteltavana olivat vakiokustannuslaskenta, tuotekohtainen kustannuslaskenta ja toimintolaskenta. Koekentän kustannuslaskenta -osuudessa laskettiin yksittäisten testien ja testikokonaisuuksien hintoja eri menetelmillä. Koska opinnäytetyö on julkinen ja yrityksen rahaliikenne on liikesalaisuus, laskenta suoritettiin suhdelukuja käyttämällä. Yritys osaa muuttaa suhdeluvut euroiksi.
Kustannuslaskennan teoriaa käsittelevää kirjallisuutta oli tarjolla runsaasti. Lähteinä käytettiin tutkimus- ja oppilaitoskirjallisuutta. Koekentän kustannuksia laskettaessa materiaaleina käytettiin vuoden 2023 toteutuneita testejä ja niistä kerättyä tilastotietoa sekä vuoden 2023 toteutuneita budjetteja. Tilastoista pyrittiin selvittämään erilaisten testien tilastollisia kestoaikoja ja eri testien vaikutuksia kokonaistestausaikaan. Tilastoanalyysi oli kevyt määrällinen tutkimus. Tilasto käsitti yhden vuoden, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. Tilastotarkastelut löytyvät opinnäytetyön liitteistä.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa koekentän kustannuksista on kiinteitä kustannuksia. Koska koekenttä ei ole tuottava yksikkö vaan kustannuksia tuova yksikkö, koekentän tehokkuutta on syytä tarkastella kriittisesti. Tutkimus tunnisti kalleimmat testit, eli tärkeimmät tehostamiskohteet. Testit ovat selvästi eri hintaisia. Tätä voidaan käyttää hyödyksi valmiiden tuotteiden loppuhinnoittelussa.