Aistiperustaiset lähestymistavat traumatisoituneen lapsen toimintaterapiassa : esite toimintaterapeuteille ja toimintaterapeuttiopiskelijoille
Imponen, Ira-Maaria; Valaja, Kirsi (2024)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Imponen, Ira-Maaria
Valaja, Kirsi
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716623
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716623
Tiivistelmä
Toimintaterapeutti tekee yhteistyötä lapsen ja hänen perheensä kanssa edistääkseen lapsen terveyttä ja toimintakykyä. Toimintaterapialla on merkittävä rooli kaikilla traumainformoidun hoidon osa-alueilla, ja se tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman, joka tarkastelee trauman vaikutusta toiminnalliseen suorituskykyyn.
Toimintaterapiassa oleva lapsi voi omata traumataustan. Trauma syntyy siitä, kun lapsi kokee tai näkee jotain sellaista, joka ylittää hänen sietokykynsä. Näkökulmana tässä työssä on kompleksisesti traumatisoitunut lapsi, eli lapsi, joka on kokenut traumaattisia kokemuksia pitkäkestoisesti tai toistuvasti. Kompleksisella traumalla on vaikutus lapsen kokonaiskehitykseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aistilähtöisten menetelmien käyttö on hyödyllistä kompleksisesti traumatisoituneen lapsen kanssa työskenneltäessä. Lapsi käsittelee traumaa kognition sijaan aistitasolla, joka luo tarpeen lisätä tietoa aisti-lähtöisistä menetelmistä. Tutkimuksissa on osoitettu, että toimintaterapia-alalle tarvitaan lisää traumatietotoisuutta. Opinnäytetyön välittömänä tavoitteena oli suunnitella ja tuottaa toimintaterapeuttien sekä toimintaterapeuttiopiskelijoiden käyttöön esite, joka antaa tietoa aisteihin perustuvista lähestymistavoista traumatisoituneen lapsen kanssa työskenneltäessä.
Esiteessä käytetty tieto on näyttöön perustuvaa. Esite sisältää tietoa kompleksisesta traumasta, sen synnystä ja vaikutuksesta lapsen toimintakykyyn. Aistien toimintaa on selitetty sensorisen integraation teorialla ja aistilähtöiset menetelmät on koottu ulkomaista tutkimustietoa hyödyntäen. Toimintaterapian viitekehyksistä on valittu ne, jotka soveltuvat käytettäväksi traumatisoituneen lapsen kanssa.
Esitteelle asetettiin laatutavoitteet, jotka olivat saavutettavuus, osaamista lisäävä ja visuaalisuus. Kohderyhmältä saadun palautteen perusteella sekä itsearvioinnin perustella voidaan todeta, että esitteelle asetetut laatukriteerit olivat toteutuneet. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä saada tietoa esitteessä olevien menetelmien käytettävyydestä ja toimivuudesta toimintaterapian käytännön työssä.
Toimintaterapiassa oleva lapsi voi omata traumataustan. Trauma syntyy siitä, kun lapsi kokee tai näkee jotain sellaista, joka ylittää hänen sietokykynsä. Näkökulmana tässä työssä on kompleksisesti traumatisoitunut lapsi, eli lapsi, joka on kokenut traumaattisia kokemuksia pitkäkestoisesti tai toistuvasti. Kompleksisella traumalla on vaikutus lapsen kokonaiskehitykseen. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aistilähtöisten menetelmien käyttö on hyödyllistä kompleksisesti traumatisoituneen lapsen kanssa työskenneltäessä. Lapsi käsittelee traumaa kognition sijaan aistitasolla, joka luo tarpeen lisätä tietoa aisti-lähtöisistä menetelmistä. Tutkimuksissa on osoitettu, että toimintaterapia-alalle tarvitaan lisää traumatietotoisuutta. Opinnäytetyön välittömänä tavoitteena oli suunnitella ja tuottaa toimintaterapeuttien sekä toimintaterapeuttiopiskelijoiden käyttöön esite, joka antaa tietoa aisteihin perustuvista lähestymistavoista traumatisoituneen lapsen kanssa työskenneltäessä.
Esiteessä käytetty tieto on näyttöön perustuvaa. Esite sisältää tietoa kompleksisesta traumasta, sen synnystä ja vaikutuksesta lapsen toimintakykyyn. Aistien toimintaa on selitetty sensorisen integraation teorialla ja aistilähtöiset menetelmät on koottu ulkomaista tutkimustietoa hyödyntäen. Toimintaterapian viitekehyksistä on valittu ne, jotka soveltuvat käytettäväksi traumatisoituneen lapsen kanssa.
Esitteelle asetettiin laatutavoitteet, jotka olivat saavutettavuus, osaamista lisäävä ja visuaalisuus. Kohderyhmältä saadun palautteen perusteella sekä itsearvioinnin perustella voidaan todeta, että esitteelle asetetut laatukriteerit olivat toteutuneet. Tulevaisuudessa olisi hyödyllistä saada tietoa esitteessä olevien menetelmien käytettävyydestä ja toimivuudesta toimintaterapian käytännön työssä.