Monitavoitteisuus metsikkötason metsäneuvonnassa
Markkula, Susanna (2024)
Markkula, Susanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716488
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716488
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, millaisia vaikutuksia eri metsänkäsittelyratkaisuilla on metsikkötasolla kuvion nettonykyarvoon, hiilitaseeseen ja hiilivaraston kehitykseen sekä nettotuloihin ja niiden ajoitukseen. Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa tietoa metsänomistajan päätöksenteon tueksi metsikkötasolla.
Työssä tarkasteltiin jatkuvan kasvatuksen ja jaksollisen kasvatuksen metsän-hoitoketjuja Monsu -ohjelmalla tehtyjen simulointien avulla. Simuloinneissa käytettiin avointa metsävaratietoa. Opinnäytetyöhön valittu tila sijaitsee Tervolassa ja oli mukana Monitavoitteisen metsätalouden tulevaisuuden neuvontamenetelmät -hankkeessa. Tilalta valituille kolmelle kuviolle simuloitiin yksi jatkuvan kasvatuksen mukainen käsittelyketju ja kaksi jaksollisen kasvatuksen käsittelyketjua. Simuloinnin tuloksista tarkasteltiin nettonykyarvoa, hiilitasetta sekä nettotuloja ja niiden ajoitusta. Opinnäytetyöhöni valittiin tarkasteltaviksi numeerisesti mitattavat tulokset. Näiden avulla metsänomistajalle voidaan esittää keskenään vertailukelpoisia tuloksia käsiteltäviltä kuvioilta. Opinnäytetyössäni siis keskityttiin taloudelliseen puoleen ja hiilitaseeseen. Metsänomistajalle tärkeitä esimerkiksi virkistys- tai maisema-arvoja ei ole tuloksissa nostettu esiin.
Jatkuvaa ja jaksollista kasvatusta verratessa jatkuvan kasvatuksen simuloinnit tuottivat tasaisemmat tulovirrat ja suurimman nettonykyarvon kuviosta riippumatta. Kuvioiden hiilitasetta ja hiilivarastojen muutosta tarkasteltaessa jatkuvan kasvatuksen menetelmät olivat kuvioilla parempia kuin jaksollisen kasvatuksen.
Eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen esitteleminen lisää metsänomistajan kiinnostusta metsänhoitoon, ymmärrystä metsänkäsittelyketjujen vaikutuksesta ja aktivoi metsänhoitoon. Monitavoitteisen metsänomistajan arvojen ymmärtäminen ja huomioon ottaminen nykypäivän metsäneuvonnassa on yhä tärkeämpää. Metsäneuvonnassa tulee ottaa huomioon metsänomistajien arvot ja tavoitteet ja pyrkiä tuomaan ne konkreettiselle tasolle, jolloin metsänomistajan ymmärrys omista valinnoista selkeytyy.
Työssä tarkasteltiin jatkuvan kasvatuksen ja jaksollisen kasvatuksen metsän-hoitoketjuja Monsu -ohjelmalla tehtyjen simulointien avulla. Simuloinneissa käytettiin avointa metsävaratietoa. Opinnäytetyöhön valittu tila sijaitsee Tervolassa ja oli mukana Monitavoitteisen metsätalouden tulevaisuuden neuvontamenetelmät -hankkeessa. Tilalta valituille kolmelle kuviolle simuloitiin yksi jatkuvan kasvatuksen mukainen käsittelyketju ja kaksi jaksollisen kasvatuksen käsittelyketjua. Simuloinnin tuloksista tarkasteltiin nettonykyarvoa, hiilitasetta sekä nettotuloja ja niiden ajoitusta. Opinnäytetyöhöni valittiin tarkasteltaviksi numeerisesti mitattavat tulokset. Näiden avulla metsänomistajalle voidaan esittää keskenään vertailukelpoisia tuloksia käsiteltäviltä kuvioilta. Opinnäytetyössäni siis keskityttiin taloudelliseen puoleen ja hiilitaseeseen. Metsänomistajalle tärkeitä esimerkiksi virkistys- tai maisema-arvoja ei ole tuloksissa nostettu esiin.
Jatkuvaa ja jaksollista kasvatusta verratessa jatkuvan kasvatuksen simuloinnit tuottivat tasaisemmat tulovirrat ja suurimman nettonykyarvon kuviosta riippumatta. Kuvioiden hiilitasetta ja hiilivarastojen muutosta tarkasteltaessa jatkuvan kasvatuksen menetelmät olivat kuvioilla parempia kuin jaksollisen kasvatuksen.
Eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen esitteleminen lisää metsänomistajan kiinnostusta metsänhoitoon, ymmärrystä metsänkäsittelyketjujen vaikutuksesta ja aktivoi metsänhoitoon. Monitavoitteisen metsänomistajan arvojen ymmärtäminen ja huomioon ottaminen nykypäivän metsäneuvonnassa on yhä tärkeämpää. Metsäneuvonnassa tulee ottaa huomioon metsänomistajien arvot ja tavoitteet ja pyrkiä tuomaan ne konkreettiselle tasolle, jolloin metsänomistajan ymmärrys omista valinnoista selkeytyy.