Sarjakuva ilman sanoja : kuinka esittää tunnetiloja sarjakuvassa pelkin visuaalisin keinoin?

Abstract

Tutkielmassa käsitellään tunteiden ja tunnetilojen ilmaisua sarjakuvassa, jossa ei esiinny lainkaan dialogia tai muuta tekstiä. Päämääränä on selvittää, millaisia erilaisia visuaalisia keinoja on mahdollista käyttää tunnetilojen esittämiseen sarjakuvassa, sekä miten näitä keinoja käytetään tehokkaimmin. Tutkielman tarkoituksena on auttaa sarjakuvantekijää löytämään ja hyödyntämään visuaalisia keinoja, joilla vahvistaa työnsä vaikutusta lukijalle.

Käytän esimerkkeinä jo olemassa olevia, julkaistuja sarjakuvanovelleja sekä omaa sanatonta sarjakuvaani. Kohteeksi rajatuissa tekstittömissä sarjakuvissa on tavallista tärkeämpää saada haluttu viesti vahvasti perille pelkin visuaalisin keinoin. Tarkastelen hahmojen ilmeitä ja fyysisiä ominaisuuksia, kuvien sommittelua ja värimaailmaa, kuvituksen tyyliä, efektejä, sekä muita tehostekeinoja vahvan visuaalisen viestin luomiseen.

Loppupäätelmänä voi todeta, että sarjakuvantekijällä on lukematon määrä tapoja vahvistaa sarjakuvan visuaalista viestiä ja tunnetiloja, mutta on häilyvä raja siinä, milloin tehostekeinojen käyttö on harkittua ja onnistunutta, ja milloin liiallinen käyttö tekee viestistä epäselvän. Sarjakuva ei kuitenkaan tarvitse tekstiä kuvan tueksi, vaan onnistuneita tarinoita voidaan kertoa ja on kerrottukin pelkin visuaalisin keinoin. Tunnetilojen kuvastaminen ja ymmärtäminen on myös sidoksissa henkilökohtaisiin kokemuksiin ja kulttuuriympäristöön, eikä täten ole olemassa universaaleja visuaalisia keinoja, jotka vaikuttaisivat kaikkiin samalla tavalla. On vain ohjeita ja yleisiä käytäntöjä, ei kiveen hakattuja sääntöjä.