Puotilanrannan monitoimitalo

Abstract

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millainen monitoimitalo muodostaisi yhteisöllisen ja viihtyisän kolmannen paikan Helsingin Puotilanrannan asuinalueelle. Opinnäytetyössä perehdyttiin julkisten rakennusten suunnittelun periaatteisiin sekä tilaohjelman eri typologioiden suunnittelua ohjaaviin asiakirjoihin.

Palveluverkoston kehittäminen ja yhdyskuntasuunnittelu näyttää nykyään keskittävän palveluita, jolloin pienemmät paikalliset palvelukeskittymät ovat vaarassa hävitä. Uuden asuinalueen asemakaavaluonnoksessa oli yksi julkiselle rakennukselle varattu tontti, joka oli palveluverkoston ehdoin osoitettu päiväkodille.

Esitetyissä suunnitteluratkaisuissa ehdotetaan kaavasta poikkeavaa, suurempaa tilaohjelmaa rakennuspaikalle. Tilaohjelmaan lukeutuu päiväkodin lisäksi, nuorisotalo, kirjasto sekä kuntoilu- ja vapaa-ajantiloja. Samalla kun käyttöaste kasvaa, julkinen rakennus parhaimmillaan vahvistaa alueen identiteettiä ja toimii vetovoimaisena kolmantena paikkana niin alueen asukkaille kuin vieraileville kävijöille.

Rakennussuunnittelussa huomioitiin kaksi mittakaavallisesti kontrastoivaa asuinaluetta, joiden väliin monitoimitalon tontti sijoittuu. Suunnittelussa kunnioitettiin alueen suunnitteluperiaatteita ja ajankohtaisia haasteita rakentamisessa. Rakennuksen rakenteellisten ratkaisujen valintaan vaikuttivat niin ekologisen kuin sosiaalisen kestävyyden näkökulmat. Hulevesien hallinta ja tilojen muuntojoustavuus käyvät ilmi lopputuotteen arkkitehtonisessa ilmaisussa.

The objective of the study was to explore what kind of a multifunctional building would create a pleasant and communal “third place” for the Puotilanranta residential area in Eastern Helsinki. The study examines the principles of public design as well as documents guiding the design of the program’s various typologies.

The development of service networks and hence urban planning nowadays seems to favour centralisation, which poses a threat to smaller local service clusters. In the zoning phase for the new residential area, one plot was allocated for a public building, earmarked for a daycare centre as per the service network plan.

The proposed building design suggests a larger program than the one presented in the zoning plan. The program includes not only a daycare centre but also a youth centre, library, as well as fitness and leisure facilities. Alongside an increasing utilisation rate, a public building with varying functions can at its best strengthen the identity of the area and act as an attractive “third place”.

During the design process, the two surrounding residential areas of differing urban scales were considered. The design sought to adhere to the planning principles of the area while addressing contemporary challenges of the 21st century construction industry. Structural solutions for the building were selected with consideration for both ecological and social sustainability factors. The architectural expression of the final product reflects the attention to stormwater management and spatial adaptability.