Alaikäisen parasetamolimyrkytyspotilaan hoito sairaalassa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata alaikäisen parasetamolimyrkytyksen saaneen potilaan hoitoprosessia sairaalassa tutkimustiedon pohjalta ja työn tavoitteena oli tuottaa tietoa parasetamolimyrkytyksen saanutta potilasta hoitavalle hoitohenkilökunnalle sekä terveydenhuoltoalan opiskelijoille. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.

Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku suoritettiin tietokannoista EBSCO, Science Direct Elsevier, PubMed Oula-Finna – ulkomaiset aineistot ja Medic. EBSCO:n haku suoritettiin tietokannoista Academic Search Premier, CINAHL with full text ja MEDLINE. Katsaukseen valikoitui viisi aineistoa, joista kaksi oli vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita sekä kolme oli vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimuksia. Artikkelit olivat Iso-Britanniasta ja tutkimukset oli tehty Tanskassa, Yhdysvalloissa sekä Turkissa. Aineisto käsiteltiin kuvailevaa luokittelua käyttäen ja jäsenneltiin myrkytyksen tunnistamiseen ja riskinarviointiin, laboratoriokokeisiin, hoitoon ja jatkohoidon suunnitteluun.

Opinnäytetyön tulokset vastasivat tietoperustassa muodostettua käsitystä hoitoprosessin sisällöstä. Tulovaiheessa selvitetään potilaan oireet, haastatellaan sekä otetaan laboratoriokokeita. Näiden perusteella valitaan hoitolinja, esimerkiksi tarvitseeko potilas parasetamolin vastalääkettä asetyylikysteiiniä. Kun potilaan somaattinen vointi on vakaa, hänet voidaan kotiuttaa tai hänestä tehdään psykiatrinen konsultaatio ja hän kotiutuu psykiatrisen avohoidon turvin tai siirtyy psykiatriseen osastohoitoon. Ongelmallisissa tilanteissa on hyvä kysyä apua paikallisesta myrkytystietokeskuksesta ja maksan toiminnan pettäessä tulee ottaa yhteys maksansiirtoyksikköön.

Tietoperusta oli rakennettu kotimaisista lähteistä, joista suurin osa oli Terveysportista tai Oppiportista ja kirjallisuuskatsaukseen löytynyt aineisto oli ulkomaista. Suomalainen ja ulkomaiset hoitoprosessit olivat yleistasolla samat, mutta eroja esiintyi esimerkiksi parasetamolimyrkytyksen rajan määrittämisessä. Suomalaisissa lähteissä mainittiin lastensuojeluilmoituksen teko osana hoitoprosessia, joka puuttui ulkomaalaisista aineistoista. Lisää tutkimusta toivoisin myrkytyspotilaiden ja vanhempien tukemiseen sairaalahoidon ajalta, sillä katsaukseen haetun aineiston perusteella myrkytyspotilaiden sairaalassa tapahtuvaan hoitoon kohdistuva tutkimus keskittyy potilaan somaattiseen hoitamiseen. Kirjallisuuskatsauksen tuottamaa tietoa voivat terveydenhuollon ammattihenkilöt ja opiskelijat hyödyntää esimerkiksi parasetamolimyrkytyksen saaneen potilaan tilanarvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja potilaan seurannassa.