Miten Figma tukee suunnittelijaa saavutettavan käyttöliittymän suunnittelussa?
Paananen, Vellamo (2024)
Paananen, Vellamo
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052817094
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052817094
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö pyrkii selvittämään, kuinka Figma-suunnittelutyökalu tukee käyttöliittymäsuunnittelijaa saavutettavan käyttöliittymän suunnittelussa. Työn keskeinen tavoite on tehdä näkyväksi suunnittelutyökalun rooli lopputuloksen saavutettavuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa syvennyttiin käyttöliittymäsuunnittelun prosessiin, suunnittelutyökalun käyttöön ja saavutettavuuteen. Tutkimusosio toteutettiin heuristista arviointimenetelmää soveltaen. Valitun menetelmän avulla voitiin tarkastella monipuolisesti erilaisia skenaarioita, joita saavutettavan käyttöliittymän suunnittelija työssään kohtaa. Arvioinnista syntynyt aineisto analysoitiin koodaamisen ja teemoittelun avulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että Figma työkaluna ei ohjaa käyttöliittymäsuunnittelijaa saavutettavampaan suunnitteluun, vaan suunnittelijan tulee itse olla tietoinen saavutettavuusvaatimuksista ja saavutettavuutta tukevista suunnitteluperiaatteista. Figman käyttäjien kehittämät saavutettavuuslisäosat näyttäytyivät tutkimuksessa hyödyllisinä, mutta toisaalta vaikeasti käytettävinä työkaluina. Tutkimuksen pohjalta havaittiin, että verkkosovellusten merkintäkieliä jäljittelevät toiminnot Figmassa voivat auttaa saavutettavan käyttöliittymän suunnittelussa. Havainto synnytti pohdintaa siitä, tulisiko Figman tarjota suunnittelijalle keinoja merkitä käyttöliittymäelementeille teknisiä ominaisuuksia, jotta saavutettavuuden tasoa voitaisiin seurata osittain automaattisesti.
Tämä opinnäytetyö tuottaa tietoa, joka voi auttaa suunnittelijoita ymmärtämään suunnittelutyökalun roolia omassa työssään.
Opinnäytetyön teoreettisessa osiossa syvennyttiin käyttöliittymäsuunnittelun prosessiin, suunnittelutyökalun käyttöön ja saavutettavuuteen. Tutkimusosio toteutettiin heuristista arviointimenetelmää soveltaen. Valitun menetelmän avulla voitiin tarkastella monipuolisesti erilaisia skenaarioita, joita saavutettavan käyttöliittymän suunnittelija työssään kohtaa. Arvioinnista syntynyt aineisto analysoitiin koodaamisen ja teemoittelun avulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että Figma työkaluna ei ohjaa käyttöliittymäsuunnittelijaa saavutettavampaan suunnitteluun, vaan suunnittelijan tulee itse olla tietoinen saavutettavuusvaatimuksista ja saavutettavuutta tukevista suunnitteluperiaatteista. Figman käyttäjien kehittämät saavutettavuuslisäosat näyttäytyivät tutkimuksessa hyödyllisinä, mutta toisaalta vaikeasti käytettävinä työkaluina. Tutkimuksen pohjalta havaittiin, että verkkosovellusten merkintäkieliä jäljittelevät toiminnot Figmassa voivat auttaa saavutettavan käyttöliittymän suunnittelussa. Havainto synnytti pohdintaa siitä, tulisiko Figman tarjota suunnittelijalle keinoja merkitä käyttöliittymäelementeille teknisiä ominaisuuksia, jotta saavutettavuuden tasoa voitaisiin seurata osittain automaattisesti.
Tämä opinnäytetyö tuottaa tietoa, joka voi auttaa suunnittelijoita ymmärtämään suunnittelutyökalun roolia omassa työssään.