Pitkäaikainen kasautuva kognitiivinen kuormitus röntgenhoitajan työssä

Abstract

Kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa ja hoitajapulan aikaan työnantajilla on tarve pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta. Työolojen parantaminen on yksi keino vähentää henkilöstön vaihtuvuutta. Työhyvinvointia on tutkittu paljon ergonomian ja fyysisten kuormitustekijöiden osalta, mutta viime aikoina kognitiivinen kuormitus ja aivoterveys on noussut tutkimuksen mielenkiinnon kohteeksi.

Opinnäytetyömme kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin anonyyminä verkkokyselynä tilaajatahon Oulun yliopistollisen sairaalan (Pohde) kuvantamisyksiköissä työskenteleville röntgenhoitajille. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa röntgenhoitajan pitkäaikaiseen kasautuvaan kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä aivoterveyden näkökulmasta. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa röntgenhoitajan työstä ja työhyvinvoinnista sekä näiden kehittämismahdollisuuksista kognitiivisen ergonomian keinoin röntgenhoitajien työssä jaksamisen ja pysymisen edistämiseksi.

Kysymykset perustuivat Työsuojeluhallinnon ja Sairaanhoitajaliiton testattuihin kyselyihin, Eeva Punakiven opinnäytetyöhön sekä tilaajatahon toiveisiin. Tulokset analysoitiin vastausten keruun jälkeen avoimesti ja hyviä tieteellisiä tapoja noudattaen.

Tuloksista tunnistettiin kognitiivisiksi kuormitustekijöiksi liiallinen tietomäärä tai hallitsematon tietotulva, usean asian samanaikainen tekeminen sekä työn jatkuvat keskeytykset. Kokeneemmilla röntgenhoitajilla myös työnohjauksen tarve korostui. Kuormitustekijöiltä suojaaviksi tekijöiksi tunnistettiin hyvä työyhteisö ja ilmapiiri, työn imu, työn ja yksityiselämän tasapainoinen yhteensovittaminen sekä oma ammattitaito.

Jatkotutkimusaiheet voisivat liittyä kognitiivisen ergonomian tarkistuslistan kehittämiseen, jatkopolkujen kehittämisen mahdollisuuksiin röntgenhoitajan työn sisällä tai palkkauksen osalta ansaittujen etujen ja muiden hyödykkeiden vaikutuksiin työn imuun ja työhyvinvointiin. Tulosten perusteella tarvitaan tutkimuksia siitä, miten röntgenhoitajat ovat mukana yksiköiden kehittämistyössä ja millainen johtamiskulttuuri tukee työntekijöiden työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin tutkimuksen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Tähän liittyvänä laadullisena tai määrällisenä aiheena voisi olla röntgenhoitajien työnohjaus ja sen merkitys työssä jaksamiseen.

In the age of tightening purse strings and lack of qualified health care workers employers compete for diminishing workforce. Improvements to work wellbeing can help reduce the turnover of staff. Physical strain and ergonomics have been studied for many years and steps have been taken to improve the work conditions and methods to reduce physical strain. Until recently less emphasis has been placed on studying cognitive strain, its causes, and effects. Radiography is also a specialty field that has been studied less than other so-cial- and healthcare fields or their workers.

The purpose of our quantative study was to map out the factors contributing to the long-term cumulative strain in diagnostic radiographer’s profession from the perspective of brain health. The to-order survey was realized with a web-based Webropol–tool. The contact per-son to Pohde (a wellbeing services county in Finland) agreed to pass on the link to the questionnaire to the focus group thus eliminating the possibility of the authors of this work to identify individual respondents. The survey was anonymous.

The aim was to generate new information on psychological strain factors and work wellbeing in radiographer’s profession to help identify ways to improve job satisfaction in radiog-raphers and employee retention for the employer.

Our study recognised cognitive strain factors such as excessive or uncontrollable infor-mation, multitasking, and continuous interruptions in work. The need for work councelling was heightened for experienced radiographers. Protective cognitive factors were found to be good work atmosphere, work engagement, successful work-life balance, and profession-al skills.

Radiographers need better avenues to influence their work processes and work environ-ment, to advance their career, and wages that reflect their professional skills. Further stud-ies should be done in developing a checklist for cognitive ergonomics, in career advance-ment possibilities, and possibly in the connection between wages and work engagement as well as well-being at work. Other studies related to work wellbeing could be conducted in employees’ management and work councelling as well as qualitative studies in radiog-raphers’ means and ways to develop their work processes.