Kaukokartoitusperusteisen pystylahopuuaineiston tarkkuus

Abstract

Lahopuun määrä on vähentynyt viimeisen vuosisadan aikana metsätalouden harjoittamisen myötä. Lahopuun tärkeys luonnon monimuotoisuudelle on kuitenkin tunnistettu viime vuosikymmeninä, ja inventointikeinoja on pyritty kehittämään. Euroopan Unioni on asettanut biodiversiteettistrategian yhdeksi osaksi lahopuun määrän lisäämisen, ja siksi sen inventointikeinojen tutkimisen lisääminen on perusteltua.

Tämän opinnäytetyön aiheena oli kaukokartoitusperusteisen pystylahopuuaineiston tarkkuus. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Metsähallitus Metsätalous Oy. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa alustavat havainnot Metsähallitus Metsätalous Oy:n pilottihankkeen kaukokartoitusperusteisen pystylahopuuaineiston tarkkuudesta jatkotutkimuksia varten.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin vertailemalla pystylahopuuaineistoa ja Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimittamaa paikkatietomateriaalia keskenään. Maastotarkastuksissa käytettiin kahta erikokoista neliön muotoista koealaa. Isoilla, hehtaarin kokoisilla koealoilla tarkasteltiin pystylahopuuaineiston havaintopisteiden eli pystylahopuutulkintojen oikeellisuutta ja pienemmillä, 2500 neliömetrin koealoilla selvitettiin, että kuinka suuren osan pystylahopuista pystylahopuuaineiston muodostamiseen käytetty menetelmä löysi. Kaikilta koealoilta mitattiin yleiset puustotiedot ja pystylahopuiden osalta mitattiin kaikki yli kymmenen senttimetrin rinnankorkeusläpimitaltaan olevat pystylahopuut. Maastotarkastuksista saatuja tuloksia vertailtiin ristiin- ja frekvenssitaulukointien avulla.

Tulokset osoittivat, että kaukokartoitusperusteisen pystylahopuuaineiston yleinen tarkkuus oli pieni, mutta siinä osoitetut pystylahopuuhavainnot oli tunnistettu peräti 70,8-prosenttisesti oikein. Kasvupaikkaluokalla ei havaittu olevan merkitystä pystylahopuiden löytymiseen, mutta tulosten perusteella se saattaa kuitenkin vaikuttaa oikein tunnistettujen pystylahopuiden määrään. Tutkimuksessa käytetty wildlife tree -luokitus osoittautui tärkeäksi mittariksi tarkkuutta määriteltäessä. Muissa luokissa, kuten läpimitta- ja pituusluokissa havaittiin olevan vaikutusta pystylahopuiden löytymiseen ja tunnistamiseen. Opinnäytetyön maastotarkastuksesta saatuja materiaaleja voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa luomalla niistä erilaisia vertailuyhdistelmiä tarkkuuteen vaikuttavien tekijöiden löytämiseksi.