Digitaalisen viestinnän suunnitelma varhaiskasvatusyksikköön
Nisula, Annika (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917653
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyönä toteutettavan tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli luoda digitaalisen viestinnän suunnitelma varhaiskasvatusyksikköön. Tavoitteena oli luoda suunnitelma, jonka pohjalta työyhteisöllä sekä johtajalla on yhteiset puitteet toteuttaa varhaiskasvatusyksikön sisäistä ja ulkoista digitaalista viestintää.
Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksellisella otteella ja sen metodit olivat teemahaastattelu, aivoriihi sekä SWOT- analyysi. Aineisto kerättiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa tehtiin teemahaastattelu päiväkodin johtajalle. Teemahaastattelu analysoitiin teemoittelemalla. Teemahaastattelun tuloksista syntyi yksikön nykytilan kartoitus sekä visio tulevalle digitaalisen viestinnän suunnitelmalle.
Teemahaastattelun analyysista nousi kehittämisen kohteiksi sitoutuneisuus, ulkoisen digitaalisen viestinnän tasalaatuisuus sekä tiedonsiirron tehostaminen. Tämän lisäksi kaivattiin digitaalisten alustojen rohkeampaa hyödyntämistä ja potentiaalin näkemistä.
Toisessa osassa teemahaastattelun tulosten pohjalta pidettiin yksikön opettajille aivoriihityöpaja, jonka tarkoituksena oli yhteiskehittää digitaalisen viestinnän suunnitelma yksikköön. Aivoriihityöpajan ideat koottiin digitaalisen viestinnän suunnitelman pohjaksi. Digitaalisen viestinnän suunnitelma koottiin teoriatiedon, teemahaastattelun sekä aivoriihityöskentelyn tulosten pohjalta. Nämä tekijät ohjasivat digitaalisen viestinnän suunnitelman luomista. Valmis suunnitelma arvioitiin yhdessä päiväkodin johtajan sekä opettajien kanssa SWOT-analyysillä.
Kehittämistyön prosessin tuotoksena syntyi digitaalisen viestinnän suunnitelma varhaiskasvatuksen yksikön käyttöön. Suunnitelman laatiminen antoi katsauksen yksikön digitaalisen viestinnän nykytilanteeseen sekä välineen kehittää sitä. Opinnäytetyö tarjoaa samalla näkemyksen varhaiskasvatuksen digitaalisten viestintäkäytäntöjen kehittämiseen kunnallisella tasolla. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että organisaation digitaalisen viestinnän toimivuus edellyttää yhteisten käytäntöjen luomista ja selkeiden tavoitteiden asettamista sekä henkilöstön riittäviä digitaalisia taitoja.
Varhaiskasvatuksen digitaalisen viestinnän kehittämistä voidaan tukea hyödyntämällä tästä opinnäytetyöstä saatuja tuloksia. Jatkokehittämisen aiheena on tarpeellista saada lisää tietoa siitä, miten digitaalisen viestinnän suunnitelma vaikuttaa organisaatioiden digitaalisen viestinnän toteutukseen ja toimimiseen.
Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksellisella otteella ja sen metodit olivat teemahaastattelu, aivoriihi sekä SWOT- analyysi. Aineisto kerättiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa tehtiin teemahaastattelu päiväkodin johtajalle. Teemahaastattelu analysoitiin teemoittelemalla. Teemahaastattelun tuloksista syntyi yksikön nykytilan kartoitus sekä visio tulevalle digitaalisen viestinnän suunnitelmalle.
Teemahaastattelun analyysista nousi kehittämisen kohteiksi sitoutuneisuus, ulkoisen digitaalisen viestinnän tasalaatuisuus sekä tiedonsiirron tehostaminen. Tämän lisäksi kaivattiin digitaalisten alustojen rohkeampaa hyödyntämistä ja potentiaalin näkemistä.
Toisessa osassa teemahaastattelun tulosten pohjalta pidettiin yksikön opettajille aivoriihityöpaja, jonka tarkoituksena oli yhteiskehittää digitaalisen viestinnän suunnitelma yksikköön. Aivoriihityöpajan ideat koottiin digitaalisen viestinnän suunnitelman pohjaksi. Digitaalisen viestinnän suunnitelma koottiin teoriatiedon, teemahaastattelun sekä aivoriihityöskentelyn tulosten pohjalta. Nämä tekijät ohjasivat digitaalisen viestinnän suunnitelman luomista. Valmis suunnitelma arvioitiin yhdessä päiväkodin johtajan sekä opettajien kanssa SWOT-analyysillä.
Kehittämistyön prosessin tuotoksena syntyi digitaalisen viestinnän suunnitelma varhaiskasvatuksen yksikön käyttöön. Suunnitelman laatiminen antoi katsauksen yksikön digitaalisen viestinnän nykytilanteeseen sekä välineen kehittää sitä. Opinnäytetyö tarjoaa samalla näkemyksen varhaiskasvatuksen digitaalisten viestintäkäytäntöjen kehittämiseen kunnallisella tasolla. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että organisaation digitaalisen viestinnän toimivuus edellyttää yhteisten käytäntöjen luomista ja selkeiden tavoitteiden asettamista sekä henkilöstön riittäviä digitaalisia taitoja.
Varhaiskasvatuksen digitaalisen viestinnän kehittämistä voidaan tukea hyödyntämällä tästä opinnäytetyöstä saatuja tuloksia. Jatkokehittämisen aiheena on tarpeellista saada lisää tietoa siitä, miten digitaalisen viestinnän suunnitelma vaikuttaa organisaatioiden digitaalisen viestinnän toteutukseen ja toimimiseen.