Espanjasta Suomeen tulevan perinnön perintöverotus
Laine, Reeta (2024)
Laine, Reeta
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052817268
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052817268
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää, miten Espanjasta Suomeen tulevaa perintöä kohdellaan verotuksen näkökulmasta, kun perinnönjättäjä on kuollut Espanjassa sekä miten perintöverotus eroaa, jos perinnönjättäjä olisikin kuollut Suomessa. Opinnäytetyön päätutkimuskysymyksenä oli, miten Suomeen tulevaa ulkomaista perintöä kohdellaan verotuksen näkökulmasta, kun Suomen kansalainen saa perintöä Espanjasta siellä kuolleelta suomalaiselta.
Opinnäytetyö hyödyttää sekä Espanjasta perintöä saavia Suomessa asuvia sekä tulevia suomalaisia perinnönjättäjiä, jotka asuvat tai harkitsevat muuttoa eläkepäivien viettoon tai muutoinkin muuttoa Espanjaan.
Opinnäytetyössä on käytetty tutkimusmenetelmänä oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia. Oikeusdogmatiikkaa on hyödynnetty tulkitsemalla voimassa olevaa lainsäädäntöä niin Suomessa kuin Espanjassa. Lisäksi opinnäytetyössä on hyödynnetty verohallinnon ohjeita perintöverotuksesta sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkimusotteena opinnäytetyössä on käytetty laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta, sillä opinnäytetyössä on käytetty pääsääntöisesti valmiita aineistoja, kuten lainsäädäntöjä.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä ja nähdä, että perintöverotus kahden maan välillä ei ole aina niin yksinkertaista. Perintöverotus eroaa Suomen ja Espanjan välillä huomattavasti. Jo pelkästään se, että Espanjassa käytännössä voi olla käytössä niin maan kansallinen laki koskien perintöverotusta, kuin jokin 17 autonomisen alueen säädännöistä, riippuen millä alueella perinnönjättäjä on menehtynyt, aiheuttaa huomattavia eroavaisuuksia maiden välillä. Perintökysymyksissä onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, jos itsellä ei ole kokemuksia perintöasioista. Toivon kuitenkin, että opinnäytetyöstäni on hyötyä Espanjan ja Suomen välisissä perintökysymyksissä.
Opinnäytetyö hyödyttää sekä Espanjasta perintöä saavia Suomessa asuvia sekä tulevia suomalaisia perinnönjättäjiä, jotka asuvat tai harkitsevat muuttoa eläkepäivien viettoon tai muutoinkin muuttoa Espanjaan.
Opinnäytetyössä on käytetty tutkimusmenetelmänä oikeusdogmatiikkaa eli lainoppia. Oikeusdogmatiikkaa on hyödynnetty tulkitsemalla voimassa olevaa lainsäädäntöä niin Suomessa kuin Espanjassa. Lisäksi opinnäytetyössä on hyödynnetty verohallinnon ohjeita perintöverotuksesta sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkimusotteena opinnäytetyössä on käytetty laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta, sillä opinnäytetyössä on käytetty pääsääntöisesti valmiita aineistoja, kuten lainsäädäntöjä.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan päätellä ja nähdä, että perintöverotus kahden maan välillä ei ole aina niin yksinkertaista. Perintöverotus eroaa Suomen ja Espanjan välillä huomattavasti. Jo pelkästään se, että Espanjassa käytännössä voi olla käytössä niin maan kansallinen laki koskien perintöverotusta, kuin jokin 17 autonomisen alueen säädännöistä, riippuen millä alueella perinnönjättäjä on menehtynyt, aiheuttaa huomattavia eroavaisuuksia maiden välillä. Perintökysymyksissä onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, jos itsellä ei ole kokemuksia perintöasioista. Toivon kuitenkin, että opinnäytetyöstäni on hyötyä Espanjan ja Suomen välisissä perintökysymyksissä.