Hyllynlämmittimiä vai kiertävää kirjallisuutta : Narratiivinen lähestyminen kaunokirjallisuuden kokoelmatyöhön yleisissä kirjastoissa

Abstract

Opinnäytetyössä tarkastellaan kirjaston kokoelmatyötä viiden kirjastoammattilaisilta kerätyn narratiivin, kirjoitelman, kautta. Opinnäytetyössä pyrittiin kysymään, minkälaisin kriteerein kaunokirjallisuutta yleisiin kirjastoihin hankitaan ja kokoelmista poistetaan. Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu vastakkaisille kokoelmatyötä koskeville näkemyksille, joista keskeisimpinä esitellään seuraavat kokoelmanäkemykset: kokoelmakeskeinen, ultraliberalistinen sekä uusliberalistinen kokoelmanäkemys. Tämän lisäksi opinnäytetyö esittelee kirjaston kokoelmatyöstä ja kokoelmien mittaamisesta käytyä nykykeskustelua. Tietoperustassa esitellään kirjallisen kaanonin muodostumista, sekä aineistovalinnan arvottamista.

Pyysin viittä kirjastoammattilaista kertomaan vapaamuotoisesti omista kaunokirjallisuuden hankinta- ja poistokriteereistään. Opinnäytetyö on tehty narratiivista menetelmää hyödyntäen siten, että saatu aineisto on analysoitu niissä esiintyviä yhteisiä ja yleisiä teemoja etsien. Kirjoitelmat, narratiivit, kulkevat myös pitkin opinnäytetyötä kommentoimassa tietoperustaa, sekä kokoelmatyötä koskevaa nykydiskurssia. Koko opinnäytetyön voisi katsoa olevan uusi narratiivi tai eräänlainen puheenvuoro, jossa erilaiset narratiiviset tekstikatkelmat kommentoivat toisiaan.

Aineistoa analysoitaessa ja kokoelmadiskurssia seuratessani huomasin, että kirjaston tehtävä on sidoksissa kokoelmiin, eikä kokoelmatyötä voi tehdä ottamatta huomioon kirjaston tehtävää. Merkittävimmät teemat, jotka nousivat aineistosta esille, olivat hankintakriteerien osalta määräraha- ja kysyntäteemat. Informanttien mukaan hankintoihin vaikuttavat eniten määrärahat ja kysyntä. Poistoja koskeva teemoittelu osoitti, että merkittävimpinä poistoihin vaikuttavina tekijöinä informantit näkivät teoksen kunnon ja kierron.

Poistoihin liittyvissä osuuksissa informanttien kirjoitelmissa korostuivat myös arvottamiseen liittyvät teemat. Aineiston perusteella voi olettaa, että kirjastossa tapahtuu sanataiteelliseen merkittävyyteen ja kulttuuriseen merkittävyyteen perustuvaa arvottamista.

Yhteenvetona saamistani kirjoitelmista voisi päätellä, että asiakaslähtöisyys on ensisijaista aineiston hankinnassa, mutta aineistoa poistettaessa pohditaan myös kirjaston säilytystehtävää sekä kirjaston tehtävää kirjallisen kaanonin ylläpitäjänä.

Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen kirjastoseuran fiktioryhmä.

This thesis examines the collection work performed in public libraries by means of analyzing media discourse on the subject as well as the five narratives collected, and by presenting opposite theoretical views apparent in the material.

The narratives concern the types of fiction purchased and removed from collections and the reasons behind these decisions. The thesis presents opposite theories on collection work, and the dialog between the theories reflect the question on library’s purpose: is the function of the library to educate and culture its customers or rather offer books they want to consume. These theoreti¬cal questions prove important when considering libraries’ practical collection work. However, this discourse also shows that it is problematic to measure a collection’s successful composition.

The method used in this thesis is narrative inquiry. One could also state that the whole thesis could be viewed as a new narrative of its own – and taking part on the discourse on collection work’s state. The narratives collected from librarians are analyzed according to the main themes that can be found. Common themes indicate that budget and customers’ demand are dominating factors in public libraries’ collection purchases. In turn, it seems that the condition of the book and its minimal loaning are the main reasons for removing material from public libraries.

One important theme found in the study was that the purpose of library as an institution is bound to the conventions of collection work. Another discovery was that fiction is evaluated by librarians based on its artistic and cultural substance.