Hyllynlämmittimiä vai kiertävää kirjallisuutta : Narratiivinen lähestyminen kaunokirjallisuuden kokoelmatyöhön yleisissä kirjastoissa
Nyman, Riikka (2014)
Nyman, Riikka
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014122420671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014122420671
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan kirjaston kokoelmatyötä viiden kirjastoammattilaisilta kerätyn narratiivin, kirjoitelman, kautta. Opinnäytetyössä pyrittiin kysymään, minkälaisin kriteerein kaunokirjallisuutta yleisiin kirjastoihin hankitaan ja kokoelmista poistetaan. Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu vastakkaisille kokoelmatyötä koskeville näkemyksille, joista keskeisimpinä esitellään seuraavat kokoelmanäkemykset: kokoelmakeskeinen, ultraliberalistinen sekä uusliberalistinen kokoelmanäkemys. Tämän lisäksi opinnäytetyö esittelee kirjaston kokoelmatyöstä ja kokoelmien mittaamisesta käytyä nykykeskustelua. Tietoperustassa esitellään kirjallisen kaanonin muodostumista, sekä aineistovalinnan arvottamista.
Pyysin viittä kirjastoammattilaista kertomaan vapaamuotoisesti omista kaunokirjallisuuden hankinta- ja poistokriteereistään. Opinnäytetyö on tehty narratiivista menetelmää hyödyntäen siten, että saatu aineisto on analysoitu niissä esiintyviä yhteisiä ja yleisiä teemoja etsien. Kirjoitelmat, narratiivit, kulkevat myös pitkin opinnäytetyötä kommentoimassa tietoperustaa, sekä kokoelmatyötä koskevaa nykydiskurssia. Koko opinnäytetyön voisi katsoa olevan uusi narratiivi tai eräänlainen puheenvuoro, jossa erilaiset narratiiviset tekstikatkelmat kommentoivat toisiaan.
Aineistoa analysoitaessa ja kokoelmadiskurssia seuratessani huomasin, että kirjaston tehtävä on sidoksissa kokoelmiin, eikä kokoelmatyötä voi tehdä ottamatta huomioon kirjaston tehtävää. Merkittävimmät teemat, jotka nousivat aineistosta esille, olivat hankintakriteerien osalta määräraha- ja kysyntäteemat. Informanttien mukaan hankintoihin vaikuttavat eniten määrärahat ja kysyntä. Poistoja koskeva teemoittelu osoitti, että merkittävimpinä poistoihin vaikuttavina tekijöinä informantit näkivät teoksen kunnon ja kierron.
Poistoihin liittyvissä osuuksissa informanttien kirjoitelmissa korostuivat myös arvottamiseen liittyvät teemat. Aineiston perusteella voi olettaa, että kirjastossa tapahtuu sanataiteelliseen merkittävyyteen ja kulttuuriseen merkittävyyteen perustuvaa arvottamista.
Yhteenvetona saamistani kirjoitelmista voisi päätellä, että asiakaslähtöisyys on ensisijaista aineiston hankinnassa, mutta aineistoa poistettaessa pohditaan myös kirjaston säilytystehtävää sekä kirjaston tehtävää kirjallisen kaanonin ylläpitäjänä.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen kirjastoseuran fiktioryhmä.
Pyysin viittä kirjastoammattilaista kertomaan vapaamuotoisesti omista kaunokirjallisuuden hankinta- ja poistokriteereistään. Opinnäytetyö on tehty narratiivista menetelmää hyödyntäen siten, että saatu aineisto on analysoitu niissä esiintyviä yhteisiä ja yleisiä teemoja etsien. Kirjoitelmat, narratiivit, kulkevat myös pitkin opinnäytetyötä kommentoimassa tietoperustaa, sekä kokoelmatyötä koskevaa nykydiskurssia. Koko opinnäytetyön voisi katsoa olevan uusi narratiivi tai eräänlainen puheenvuoro, jossa erilaiset narratiiviset tekstikatkelmat kommentoivat toisiaan.
Aineistoa analysoitaessa ja kokoelmadiskurssia seuratessani huomasin, että kirjaston tehtävä on sidoksissa kokoelmiin, eikä kokoelmatyötä voi tehdä ottamatta huomioon kirjaston tehtävää. Merkittävimmät teemat, jotka nousivat aineistosta esille, olivat hankintakriteerien osalta määräraha- ja kysyntäteemat. Informanttien mukaan hankintoihin vaikuttavat eniten määrärahat ja kysyntä. Poistoja koskeva teemoittelu osoitti, että merkittävimpinä poistoihin vaikuttavina tekijöinä informantit näkivät teoksen kunnon ja kierron.
Poistoihin liittyvissä osuuksissa informanttien kirjoitelmissa korostuivat myös arvottamiseen liittyvät teemat. Aineiston perusteella voi olettaa, että kirjastossa tapahtuu sanataiteelliseen merkittävyyteen ja kulttuuriseen merkittävyyteen perustuvaa arvottamista.
Yhteenvetona saamistani kirjoitelmista voisi päätellä, että asiakaslähtöisyys on ensisijaista aineiston hankinnassa, mutta aineistoa poistettaessa pohditaan myös kirjaston säilytystehtävää sekä kirjaston tehtävää kirjallisen kaanonin ylläpitäjänä.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen kirjastoseuran fiktioryhmä.