Roche Diagnostics SARS-CoV-2 Duo -testin suorituskyvyn evaluointi sylki-, plasma- ja seeruminäytteillä
Ahonen, Anne; Heinonen, Niko (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917341
Tiivistelmä
ARS-CoV-2-tartunnat levisivät maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemian aikana otettiin laboratorionäytteet pääosin nenänielunäytteenä. Näytteenotto on hyvin epämiellyttävä ja sen mahdollinen uusinta on asiakkaalle ikävä. SARS-CoV-2:den jäätyä influenssan tavoin kiertäväksi taudinaiheuttajaksi, on haluttu kehittää menetelmä, jolla tauti voitaisiin todeta helpommin ja vähentää henkilöstön altistumista virukselle tarpeettomasti.
Sylkinäytteen käyttöä näytemateriaalina on tutkittu jonkin verran. Näytemateriaalia antaminen on helppoa. Asiakas voi antaa näytteen itsenäisesti, näyte on helposti uusittavissa, näytemateriaalia on hyvin saatavilla. Näytteenotossa tarvittava henkilöstömäärä on vähäinen, joka tekee näytteen käytöstä edullisempaa ja altistuminen näytteenottotilanteessa on vähäisempi.
Tässä opinnäytetyössä verrattiin uuden SARS-CoV-2 Duo analyysimenetelmän ja käytössä olevan SARS-CoV-2 menetelmän eroja. Opinnäytetyö on osa The Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions (The E3) suurempaa tutkimushanketta. Tällä hetkellä HUS Diagnostiikkakeskuksen käytössä olevalla menetelmällä on analysoitu asiakkaiden nenänielunäytteitä. Uudella menetelmällä analysoidaan samoista asiakkaista otettuja (121 kpl) sylki-, (155 kpl) plasma- ja (155 kpl) seeruminäytteitä. Näytteet olivat säilöttynä Biopankin pakastimessa. Aiemmin analysoitujen nenänielunäytteiden ja sylkinäytteiden vastauksia verrataan uudella menetelmällä saatuihin sylki-, plasma- ja seeruminäytteiden tuloksiin.
Nykyisin käytössä olevan aineiston ja uudella menetelmällä saadun aineiston tuloksissa ei ollut juurikaan eroa. Tutkimusaineiston perusteella pakastamisella ei myöskään ole suurta vaikutusta näytemateriaaliin.
Sylkinäytteen käyttöä näytemateriaalina on tutkittu jonkin verran. Näytemateriaalia antaminen on helppoa. Asiakas voi antaa näytteen itsenäisesti, näyte on helposti uusittavissa, näytemateriaalia on hyvin saatavilla. Näytteenotossa tarvittava henkilöstömäärä on vähäinen, joka tekee näytteen käytöstä edullisempaa ja altistuminen näytteenottotilanteessa on vähäisempi.
Tässä opinnäytetyössä verrattiin uuden SARS-CoV-2 Duo analyysimenetelmän ja käytössä olevan SARS-CoV-2 menetelmän eroja. Opinnäytetyö on osa The Excellence in Pandemic Response and Enterprise Solutions (The E3) suurempaa tutkimushanketta. Tällä hetkellä HUS Diagnostiikkakeskuksen käytössä olevalla menetelmällä on analysoitu asiakkaiden nenänielunäytteitä. Uudella menetelmällä analysoidaan samoista asiakkaista otettuja (121 kpl) sylki-, (155 kpl) plasma- ja (155 kpl) seeruminäytteitä. Näytteet olivat säilöttynä Biopankin pakastimessa. Aiemmin analysoitujen nenänielunäytteiden ja sylkinäytteiden vastauksia verrataan uudella menetelmällä saatuihin sylki-, plasma- ja seeruminäytteiden tuloksiin.
Nykyisin käytössä olevan aineiston ja uudella menetelmällä saadun aineiston tuloksissa ei ollut juurikaan eroa. Tutkimusaineiston perusteella pakastamisella ei myöskään ole suurta vaikutusta näytemateriaaliin.