Henkisen kuormituksen johtaminen osana sosiaalista vastuullisuutta
Karttunen, Juho (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052918112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052918112
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda toimeksiantajalleni nykypäivään tuotu tietopohja ja apu-väline henkisen kuormituksen johtamiseen ja sen hallitsemiseen. Tarkoituksena oli tutkia, miten organisaatiossa tunnistetaan sosiaalinen vastuullisuus ja henkinen kuormitus, sekä miten ne näkyvät organisaation jokapäiväisessä toiminnassa ja johtamisessa.
Tutkimus on laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimus, jossa käytettiin puolistrukturoitua-, eli teema-haastattelua aineistonkeruumenetelmänä. Tietoperusta pohjautui aiempiin tutkimuksiin, kirjoihin ja muihin valideihin aineistoihin, kuten virallistietoon. Haastatteluissa käsiteltäviä aiheita olivat henkinen kuormitus, sosiaalinen vastuullisuus, työhyvinvointi ja henkilöstöjohtaminen. Haastateltavia toimeksiantajaorganisaatiossa työskenteleviä esihenkilöitä oli viisi. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin.
Haastateltavat tunnistivat mitä henkinen kuormitus on, mistä se voi johtua, miten sitä voidaan ennaltaehkäistä sekä miten sen ilmenemiseen tulee reagoida. Sosiaalinen vastuullisuus ja sen mukaan toimiminen ovat vähemmän tunnettuja organisaatiolle. Ymmärrykset sosiaalisen vastuullisuuden merkityksestä erosivat paljon haastateltavien kesken.
Tutkimuksen johtopäätöksenä organisaation tulee panostaa sosiaaliseen vastuullisuuteen etenkin huomioiden työntekijänsä sidosryhmänä. Henkisen kuormituksen tiedostaminen on hyvä alku, mutta organisaation tulee aktiivisesti mahdollistaa työpaikka, jossa haitallisesta kuormituksesta voidaan puhua, jotta siihen voidaan vaikuttaa.
Tutkimus on laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimus, jossa käytettiin puolistrukturoitua-, eli teema-haastattelua aineistonkeruumenetelmänä. Tietoperusta pohjautui aiempiin tutkimuksiin, kirjoihin ja muihin valideihin aineistoihin, kuten virallistietoon. Haastatteluissa käsiteltäviä aiheita olivat henkinen kuormitus, sosiaalinen vastuullisuus, työhyvinvointi ja henkilöstöjohtaminen. Haastateltavia toimeksiantajaorganisaatiossa työskenteleviä esihenkilöitä oli viisi. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin.
Haastateltavat tunnistivat mitä henkinen kuormitus on, mistä se voi johtua, miten sitä voidaan ennaltaehkäistä sekä miten sen ilmenemiseen tulee reagoida. Sosiaalinen vastuullisuus ja sen mukaan toimiminen ovat vähemmän tunnettuja organisaatiolle. Ymmärrykset sosiaalisen vastuullisuuden merkityksestä erosivat paljon haastateltavien kesken.
Tutkimuksen johtopäätöksenä organisaation tulee panostaa sosiaaliseen vastuullisuuteen etenkin huomioiden työntekijänsä sidosryhmänä. Henkisen kuormituksen tiedostaminen on hyvä alku, mutta organisaation tulee aktiivisesti mahdollistaa työpaikka, jossa haitallisesta kuormituksesta voidaan puhua, jotta siihen voidaan vaikuttaa.