Käsihygienian toteutuminen kotihoidon työympäristössä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Koski, Jussi-Pekka (2024)
Koski, Jussi-Pekka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052817106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052817106
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia käsihygienian toteutumista kotihoidon työympäristössä. Tavoitteena oli kootun tiedon avulla kehittää kotihoidon käsihygieniaa, jotta tämä tukisi ja kehittäisi hoitotyöntekijöiden käsihygienia-asioita. Opinnäytetyössä vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mitä on hyvä käsihygienia kotihoidossa? ja Mitkä ovat kotihoidon työympäristön mukanaan tuomat erityishaasteet?
Tiedonkeruumenetelmänä suoritettiin hakuja eri tietokannoista suunnitelmallisesti määriteltyjen hakulausekkeiden avulla. Tietokannoiksi valikoitiin Cinahl, Medic, Medline ja Pubmed. Lisäksi tietoa haettiin manuaalisesti Hoitotiede-lehdestä ja suomalaisten yliopistojen väitöskirjojen tietokannoista. Nämä lähteet valittiin, koska niistä löytyi parhaiten tietoa opinnäytetyön aiheeseen liittyen. Kerätty tieto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysillä pyritään saaman selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä.
Tuloksista ilmeni, että käsihygienian toteutumista kotihoidon työympäristössä on tutkittu vähän. Suurin osa tutkimuksista olivat kansainvälisiä. Tuloksissa korostuivat säännöllisten käsihygienia -koulutusten tärkeys, riittävien välineresurssien määrä ja hoitajien pätevyys. Tutkimuksen tuloksissa todetaan suurimmaksi käsihygienian toteutumisen haasteeksi itse kotihoidon työympäristö. Sen eroavaisuus sairaala- tai muusta laitoshuollon ympäristöstä on merkittävä. Kotihoidon määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessa, sillä sitä pidetään kustannustehokkaan hoitomuotona.
Lisää tutkimusta tarvitaan aiheesta, jotta voidaan tehdä tarkempia johtopäätöksiä siitä, miten onnistunut käsihygienia tulisi toteuttaa kotihoidossa. Mahdollisina jatkotutkimusaiheina on monikulttuurisuuden vaikutus hoitotyöhön kotihoidon työympäristössä sekä omaishoitajien käsihygienian toteutuminen kotihoidossa.
Tiedonkeruumenetelmänä suoritettiin hakuja eri tietokannoista suunnitelmallisesti määriteltyjen hakulausekkeiden avulla. Tietokannoiksi valikoitiin Cinahl, Medic, Medline ja Pubmed. Lisäksi tietoa haettiin manuaalisesti Hoitotiede-lehdestä ja suomalaisten yliopistojen väitöskirjojen tietokannoista. Nämä lähteet valittiin, koska niistä löytyi parhaiten tietoa opinnäytetyön aiheeseen liittyen. Kerätty tieto analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysillä pyritään saaman selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä.
Tuloksista ilmeni, että käsihygienian toteutumista kotihoidon työympäristössä on tutkittu vähän. Suurin osa tutkimuksista olivat kansainvälisiä. Tuloksissa korostuivat säännöllisten käsihygienia -koulutusten tärkeys, riittävien välineresurssien määrä ja hoitajien pätevyys. Tutkimuksen tuloksissa todetaan suurimmaksi käsihygienian toteutumisen haasteeksi itse kotihoidon työympäristö. Sen eroavaisuus sairaala- tai muusta laitoshuollon ympäristöstä on merkittävä. Kotihoidon määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessa, sillä sitä pidetään kustannustehokkaan hoitomuotona.
Lisää tutkimusta tarvitaan aiheesta, jotta voidaan tehdä tarkempia johtopäätöksiä siitä, miten onnistunut käsihygienia tulisi toteuttaa kotihoidossa. Mahdollisina jatkotutkimusaiheina on monikulttuurisuuden vaikutus hoitotyöhön kotihoidon työympäristössä sekä omaishoitajien käsihygienian toteutuminen kotihoidossa.