Terveydenhoitajien kokemuksia varhaisesta puuttumisesta lapsen kehitykselliseen kielihäiriöön
Puhakka, Teija; Moisio, Enni (2024)
Puhakka, Teija
Moisio, Enni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917851
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917851
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla terveydenhoitajien kokemuksia varhaisesta puuttumisesta lapsen kehitykselliseen kielihäiriöön sekä selvittää terveydenhoitajien toimintamenetelmiä varhaiseen puuttumiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen tietoa terveydenhoitajien tietotasosta, kokemuksia varhaisesta puuttumisesta ja lisäkoulutuksen tarpeesta liittyen lasten kehityksellisiin kielihäiriöihin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kehityksellisestä kielihäiriöstä sekä varhaisesta puuttumisesta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla lastenneuvolan terveydenhoitajia. Aineisto kerättiin kuudella yksilöhaastattelulla, jotka valikoituivat vapaaehtoisuuteen perustuen. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena eli laadullisena. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Tutkimuksessa tuli ilmi terveydenhoitajien erilaiset näkemykset varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen koskien kehityksellisiä kielihäiriöitä. Suurin osa kuitenkin piti varhaista tunnistamista vaikeana puutteellisten menetelmien takia. Varhaisen puuttumisen koettiin olevan helpompaa kuin varhaisten merkkien tunnistamisen, mutta usein varhaisten merkkien tunnistamattomuuden takia myöskään puuttumista ei tapahdu. Lähes kaikki terveydenhoitajat kokivat tarvetta lisäkoulutukselle.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kehityksellisestä kielihäiriöstä sekä varhaisesta puuttumisesta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla lastenneuvolan terveydenhoitajia. Aineisto kerättiin kuudella yksilöhaastattelulla, jotka valikoituivat vapaaehtoisuuteen perustuen. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena eli laadullisena. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Tutkimuksessa tuli ilmi terveydenhoitajien erilaiset näkemykset varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen koskien kehityksellisiä kielihäiriöitä. Suurin osa kuitenkin piti varhaista tunnistamista vaikeana puutteellisten menetelmien takia. Varhaisen puuttumisen koettiin olevan helpompaa kuin varhaisten merkkien tunnistamisen, mutta usein varhaisten merkkien tunnistamattomuuden takia myöskään puuttumista ei tapahdu. Lähes kaikki terveydenhoitajat kokivat tarvetta lisäkoulutukselle.