Sepsiksen tunnistaminen ja hoito ensi- ja akuuttihoidossa

Abstract

Sepsis tarkoittaa infektioon liittyvää yleisoireistoa, jossa elimistön vaste infektioon aiheuttaa henkeä uhkaavia elintoimintahäiriöitä. Sepsis on akuuttitilanne, johon liittyy suuri kuolleisuus. Hoidon viivästyminen huonontaa ennustetta merkittävästi. Sepsiksen akuuttihoidon kulmakiviä ovat varhainen tunnistaminen, nestetäyttö ja pikainen antibioottihoidon aloittaminen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla sepsiksen tunnistamista ja hoitoa ensi- ja akuuttihoidossa sekä kartoittaa tutkittua tietoa sepsiksen uusimmista akuuttihoitosuosituksista ja tunnistamiseen käytettävistä työkaluista. Tavoitteena oli tuottaa aikuisen sepsikseen keskittynyt koko-naisuus, jota voidaan hyödyntää nykyisten ja tulevien terveydenhuollon ammattilaisten sepsistietoisuuden ja osaamisen kasvattamiseksi. Kirjallisuuskatsaus aiheesta on ajankohtainen, koska suomenkielistä oppimateriaalia sepsiksestä on melko vähän ja tällä hetkellä Suomessa ei ole voimassa olevaa sepsiksen Käypä hoito -suositusta.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistojen haku toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulun hyväksymistä tietokannoista, joista tähän tutkimukseen valikoituivat Pub-Med, Cinahl ja Medic. Hakulausekkeet muodostettiin PCC-menetelmää hyödyntäen. Aineistot rajattiin aikaisintaan vuonna 2019 julkaistuihin suomen- ja englanninkielisiin artikkeleihin ja tutkimuksiin. Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui kaksi katsausartikkelia ja seitsemän tutkimusartikkelia.

Opinnäytetyön tuloksena todettiin, että vielä ei ole kehitetty yhtenäistä sepsiksen tunnistamiseen soveltuvaa työkalua. Tutkimukset kuitenkin osoittivat, että olemassa olevien työkalujen kuten qSOFA:n ja NEWS:n käyttö on suositeltavaa ensi- ja akuuttihoidossa. Sepsisriskin tunnistamiseen tarkoitettua qSOFA:a ei yksinkertaisuutensa puolesta suositella ainoaksi tunnistamisen työkaluksi, mutta sen avulla sepsisriski on helpommin havaittavissa. Sepsiksen ensi- ja akuutti-hoidon osalta tutkimuksissa painotettiin edelleen varhaisen tunnistamisen, peruselintoimintojen tukemisen ja pikaisen antibioottihoidon merkitystä.

Jatkotutkimusaiheeksi ehdottaisimme yhtenäisen sepsiksen tunnistamistyökalun kehittämistä ja ajantasaisen sepsiksen Käypä hoito –suosituksen laatimista Suomeen. Sepsistietoisuutta tulee edelleen lisätä, jotta kansalaiset ja ammattilaiset osaavat epäillä sepsiksen mahdollisuutta.