Etäjohtaminen johtajien näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkimuksen aiheena oli etäjohtaminen johtajien näkökulmasta toimeksiantajayrityksessä X Oyj:ssä. Työn tarkoitus oli tutkia etäjohtamista ja siihen liittyviä haasteita sekä etätyön vaikutusta työhyvinvointiin johtajien näkökulmasta. Tavoitteena oli saada kehittämisideoita siihen, miten etäjohtamista voitaisiin kehittää ja miten etäjohtajien työhyvinvointia voitaisiin edistää.

Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja keskeiset käsitteet liittyivät etäjohtamiseen, esihenkilötyöhön, etätyöhön ja työhyvinvointiin. Työssä käsiteltiin etäjohtamiseen liittyviä olennaisimpia aspekteja, kuten luottamusta, vuorovaikutusta, itseohjautuvuutta, yhteisöllisyyttä sekä etäjohtajan tärkeimpiä ominaisuuksia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineiston keruumenetelmänä hyödynnettiin syvähaastatteluja valmiiden teemojen pohjalta. Haastattelut suoritettiin kolmelle etäjohtajalle, jotka toimivat johtamistehtävissä toimeksiantajayrityksessä. Aineisto koostui lopulta 11 sivusta litteroituja haastatteluja. Aineistosta kerättiin olennaisimpia asioita ja tuotiin esiin esimerkkejä sitaattien avulla.

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että etäjohtamiseen liittyy sekä haasteita että vahvuuksia. Etäjohtamisen suurimmat haasteet liittyivät tulosten mukaan siihen, ettei etätyössä näe ihmisiä kasvotusten, mikä heikentää vuorovaikutusta. Vahvuuksia olivat muun muassa työntekijöiden itseohjautuvuuden edistäminen, työn tehokkuus ja vapaa-ajan lisääntyminen. Etäjohtajan ominaisuudet erosivat tulosten mukaan osittain lähijohtajan ominaisuuksista muun muassa kommunikaation, tavoitettavuuden ja lähestyttävyyden tärkeyden osalta. Lisäksi tulokseksi saatiin, että etätyö vaikuttaa enimmäkseen positiivisesti, mutta osittain myös negatiivisesti työhyvinvointiin. Johtajien ja työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämisen merkitys koettiin yhtä tärkeinä asioina.

Johtopäätöksenä todettiin, että etäjohtamisessa keskeistä on kiinnittää huomiota erityisesti yhteisöllisyyteen, vuorovaikutukseen ja siihen, että työyhteisöissä tavattaisiin ihmisiä myös kasvotusten etätyöstä huolimatta. Tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää toimeksiantajayrityksen uusien ja nykyisten johtamistehtävissä toimivien henkilöiden koulutuksissa sekä muiden etäjohtamista harjoittavien yritysten toiminnassa. Lisäksi tutkimusta voidaan hyödyntää jatkotutkimuksia varten esimerkiksi tutkimalla etäjohtamista ja työhyvinvointia etätyössä työntekijöiden näkökulmasta ja vertailemalla tuloksia keskenään johtajien ja työntekijöiden välillä.