Tuotannon vikakorjausaikojen lyhentäminen tehokkaan varaosa-hallinnan avulla
Loppi, Tuomas (2024)
Loppi, Tuomas
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018290
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018290
Tiivistelmä
Opinnäytetyön päätavoitteena oli lyhentää vikojen aiheuttamaa korjausseisokkiaikaa tunneista minuuteiksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli perustaa kunnossapitojärjestelmään varaosanimikkeet koko tuotantoprosessin näkökulmasta. Varaosille oli tarkoituksena määrittää hyllypaikat varaosavarastossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli määrittää eri osaprosessien kriittiset varaosat. Vikakorjausaikojen lyhentämiseen päästiin prosessin varaosien kriittisyyden ja varaosapaikan määrittämisen sekä hälytysrajan avulla. Kriittisyys määriteltiin käyttäen apuna FMEA- ja VED-analyysimenetelmiä. Työ toteutettiin Rudus Oy:lle.
Työssä kunnossapitojärjestelmästä ajettiin ensin ulos inventaariolista varaosista ja verrattiin sitä varaosavarastosta löytyviin varaosiin ja määriin. Puuttuvat varaosat perustettiin kunnossapitojärjestelmään. Kun kaikki varaosat oli perustettu kunnossapitojärjestelmään, tehtiin tuotantoprosessille nykytilan kartoitus. Työssä käytettiin apuna prosessin eri osioiden kriittisten komponenttien määrittämiseen kunnossapitojärjestelmän ja tuotannonseurantajärjestelmän tuottamaa dataa. Dataa verrattiin työntekijöiltä saatuihin tietoihin. Kartoituksen pohjalta pystyttiin määrittämään varaosien kriittisyys ja hälytysrajat. Kriittisyysanalyysin pohjalta saatiin käsitys, mikä varaosatilanne varaosavarastossa tällä hetkellä on.
Vikaseisokkiajan lyhenemistä ei konkreettisesti pystytty todistamaan, mutta analyysin pohjalta saatiin käsitys varaosista, joita tulee olla hyllyssä vikojen varalta. Tämän ansiosta vikaseisokkiaika lyhenee jopa tunneilla, koska varaosaa ei tarvitse tilata toimittajalta vian tapahtuessa.
Työssä kunnossapitojärjestelmästä ajettiin ensin ulos inventaariolista varaosista ja verrattiin sitä varaosavarastosta löytyviin varaosiin ja määriin. Puuttuvat varaosat perustettiin kunnossapitojärjestelmään. Kun kaikki varaosat oli perustettu kunnossapitojärjestelmään, tehtiin tuotantoprosessille nykytilan kartoitus. Työssä käytettiin apuna prosessin eri osioiden kriittisten komponenttien määrittämiseen kunnossapitojärjestelmän ja tuotannonseurantajärjestelmän tuottamaa dataa. Dataa verrattiin työntekijöiltä saatuihin tietoihin. Kartoituksen pohjalta pystyttiin määrittämään varaosien kriittisyys ja hälytysrajat. Kriittisyysanalyysin pohjalta saatiin käsitys, mikä varaosatilanne varaosavarastossa tällä hetkellä on.
Vikaseisokkiajan lyhenemistä ei konkreettisesti pystytty todistamaan, mutta analyysin pohjalta saatiin käsitys varaosista, joita tulee olla hyllyssä vikojen varalta. Tämän ansiosta vikaseisokkiaika lyhenee jopa tunneilla, koska varaosaa ei tarvitse tilata toimittajalta vian tapahtuessa.