Tampere–Pori tasoristeyksien poisto ja parantaminen: lainsäädäntö, suunnittelu sekä toimitukset hankkeen taustalla

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee rautateiden tasoristeysten poistoon liittyvää lainsäädäntöä, suunnittelua sekä toimituksia Väyläviraston Tampere–Pori-rataosuuden tasoristeysten poisto ja parantaminen -hankkeen, eli lyhyemmin ilmaistuna TAPO-hankkeen kautta. Hankkeen rakennuttaja- ja suunnitteluttajakonsulttina toimii Ramboll CM Oy, joka on opinnäytetyön tilaaja.

Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta osuudesta, TAPO-hankkeen yksityiskohtaisemmasta tarkastelusta sekä tasoristeysten poiston menettelyyn liittyvästä oikeustapauksesta, jota verrataan TAPO-hankkeeseen. Tarkoituksena on analysoida menettelyjen valintaan vaikuttavia perusteita, näiden tekijöiden vaikutusta TAPO-hankkeen aikatauluun aina suunnittelun aloittamisesta alueiden haltuunottoon asti.

Tasoristeysten määrää taustoitetaan Suomen pakkolunastuslain historialla. Tasoristeysten aiheuttama turvallisuusriski liikenteen käyttäjille kytkeytyy opinnäytetyön aiheen piiriin, sillä TAPO-hankkeen tavoitteena on parantaa rataosuuden turvallisuutta. Rataosuudelta on laadittu yhteensä 7 ratasuunnitelmaa ja 4 tiesuunnitelmaa, joiden hyväksyminen oikeuttaa suunnittelussa esitettyjen alueiden ja oikeuksien lunastukseen. Opinnäytetyön aikana on toteutettu yksi haltuunotto Kaukolantie–Vinkkiläntie-rataosuudella. Merstolantien ja Ylistarontien tasoristeykset nousevat esiin niiden vuorovaikutustilaisuuksien vuoksi.

Se, laaditaanko rataosuudesta tie- vai ratasuunnitelma, määräytyy yhteishankkeissa sen mukaan, kumpaa väylämuodon parantamista suunnittelukohde koskee voimakkaammin. Toimitusmuotoon vaikuttavat suunnitelma, jonka laadinnassa huomioidaan suunnitelma-alue ja suunnitelmassa esitettyjen alueiden lunastustarpeet. TAPO-hankkeessa asemakaava-alueella toteutetaan enemmän ratatoimituksia, kun taas sen ulkopuolella painottuvat maantietoimitukset. Rakentaminen alkaa haltuunotolla, eikä tasoristeystä voida poistaa, ennen kuin korvaava kulkuyhteys on olemassa, mikä korostaa toimitusten ajoituksen merkitystä ratahankkeissa.

The thesis examines the legislation, planning, and procedures related to the removal of railway level crossings, focusing on the Tampere–Pori railway section improvement project conducted by the Finnish Transport Infrastructure Agency (Väylävirasto). Project is known as the TAPO project. Ramboll CM Oy acts as the project manager and consulting engineer, also being the commissioner of the thesis.

The thesis consists of a theoretical part, a detailed analysis of the TAPO project, and a legal case concerning level crossing removal procedures, which is compared to the TAPO project. The aim is to analyze the factors influencing the selection of procedures and their impact on the project timeline from the initiation of planning to the acquisition of areas.

The goal of the TAPO project is to enhance the safety of the railway section. A total of 7 railway plans and 4 road plans have been drafted for the section, the approval of which authorizes the acquisition of the areas and rights presented in the planning. One acquisition has been completed during the thesis period on the Kaukolantie–Vinkkiläntie railway section. Merstolantie and Ylistarontie level crossings are highlighted due to their advocacy events.

The decision to prepare a road or railway plan for the section is based on which mode of transportation improvement the planning primarily concerns. The method of land cadastral procedure is influenced by the requirements for the areas presented in the plan. In the TAPO project, more railway procedures are carried out within the city plan area, while road procedures are emphasized outside it. Construction begins after the acquisitions, and a level crossing cannot be