Verkkosovelluksen käyttöliittymäauditointi : auditointi digitaalisen muotoilun kontekstissa

Abstract

Tämä opinnäytetyö tarkastelee auditointiprosesseja käyttöliittymäsuunnittelun näkökulmasta. Työssä pyritään määrittämään, mitä käyttöliittymäsuunnittelun auditoinnilla tarkoitetaan ja kuinka niitä toteutetaan. Tämän lisäksi luodaan menetelmä auditoinnin suorittamiseksi toimeksiantajan verkkopalvelulle. Auditointien valitseminen aiheeksi syntyi tarpeesta ratkaista toimeksiantajan ongelma ja kirjoittajan omasta mielenkiinnosta syventää omia suunnittelutaitojaan.

Työn teoreettinen viitekehys rakentuu käyttöliittymäauditointeja tarjoavien yritysten palvelukuvauksien, auditoinnin perinteisen määritelmän ja käyttöliittymäsuunnittelua käsittelevien julkaisujen varaan. Työssä tutkitaan, kuinka auditointi käyttöliittymäsuunnittelun kontekstissa mahdollisesti eroaa siitä, miten auditointi on perinteisesti ymmärretty.

Työ on tutkimusmenetelmältään konstruktiivista, jossa lähdeaineistoa ja toimeksiantajan tarpeita käytettiin auditointimenetelmän ja kriteeristön koostamiseen. Osana työtä menetelmän kelpoisuutta testattiin toimeksiantona, ja kirjoittaja pääsi soveltamaan oppimaansa. Lopuksi työssä pohditaan kriteeristön soveltuvuutta toimeksiantajan tarpeisiin, sekä käyttöliittymäauditoinnin merkitystä ja eroja suhteessa muihin samankaltaisiin käyttöliittymäsuunnittelun metodeihin.

Tutkielma osoittaa, että, toisin kuin perinteiselle auditoinnille, käyttöliittymäauditoinnille ei ole selviä yleisesti hyväksyttyjä standardeja, ja että auditoinnin määritelmä digitaalisen muotoilun kontekstissa on moniulotteinen. Toimeksiantoa varten luotu kriteeristö toimii hyvänä apuvälineenä suunnittelijalle, kun tavoitteena on selvittää palvelun käytettävyysongelmia

The purpose of this bachelor’s thesis is to explore auditing processes from the perspective of user interface design. The study aims to define what is meant by interface design audits and how such audits are executed. The selection of auditing as a topic for this study arose from the need to evaluate a client’s web application, as well as the lack of prevailing clarity in the discourse on audits. Additionally, a set of criteria is established for conducting audits on the client’s web service.

The theoretical framework is built on design audit service descriptions by digital agencies and publications on user interface design. With the theory, the study aims to further describe how audits in the context of user interface design possibly differ from how audits are traditionally defined beyond digital design. The used research methodology is constructive, using theory and client’s needs to construct a method for conducting an audit. The method was tested as a case example for the client in their web application, allowing the author to apply what they had learned. Finally, the work discusses the suitability of the criteria, importance of user interface auditing and its differences compared to other similar interface design methods.

The study demonstrates that, unlike traditional auditing, there are no clear, universally accepted standards for conducting user interface audits and its definition is multidimensional in the field of digital design. The criteria developed in this work can also serve as a valuable tool for designers aiming to broadly identify usability issues in a service.