Sosiaalisen median käytön vaikutus työuupumukseen ja kielteiset vaikutukset työhyvinvointiin : integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli integratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää sosiaalisen median käytön vaikutuksia työuupumukseen sekä sen kielteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin. Tarkoituksena oli koota yhteen jo olemassa olevaa tutkimustietoa aiheesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota yrityksille, organisaatioille ja työntekijöille ymmärrys siitä, minkälainen yhteys sosiaalisen median käytön ja työuupumuksen välillä on, sekä millaisia kielteisiä vaikutuksia sosiaalisen median käytöllä on työhyvinvointiin. Tavoitteena oli opinnäytetyön tulosten avulla edistää työhyvinvointia ja työn tehokkuutta, sekä ennaltaehkäistä työuupumusta. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä olivat: minkälaisia vaikutuksia sosiaalisen median käytöllä on työuupumukseen ja minkälaisia kielteisiä vaikutuksia sosiaalisen median käytöllä on työhyvinvointiin?

Keräsin opinnäytetyön aineiston maaliskuussa 2024 neljästä eri sähköisestä tietokannasta systemaattisen tiedonhaun menetelmällä. Aineisto koostui 15, pääosin ulkomailla tehdystä tutkimuksesta. Valitsin aineiston ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien sekä tutkimusten laadun perusteella. Apuna aineiston valinnassa ja laadun arvioinnissa käytin PRISMA-kaaviota sekä Hawkerin laadun arvioinnin kriteeristöä. Etsin opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin vastauksia analysoimalla aineistoa laadullisen sisällönanalyysin keinoin.

Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että sosiaalisen median käyttö lisäsi työn kuormitustekijöitä aiheuttaen sosiaalista ylikuormitusta sekä tiedon ja viestinnän ylikuormitusta. Tiedon ja viestinnän ylikuormituksella sekä sosiaalisella ylikuormituksella havaittiin merkittävä vaikutus työuupumukseen. Sosiaalisen median käyttö vaikeutti työn ja vapaa-ajan erottamista, mikä johtui muun muassa siitä, että sosiaalisen median alustoja käytettiin työajalla henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen ja vapaa-ajalla työasioiden hoitamiseen. Edellä mainittujen tekijöiden havaittiin johtavan roolien ylikuormitukseen, joka aiheutti stressiä ja heikensi työntekijöiden suorituskykyä.

Opinnäytetyön tulosten perusteella korostui tarve sosiaalisen median käyttöön liittyville säännöille ja ohjeistuksille. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, minkälaisia sosiaalisen median käyttöön liittyviä käytäntöjä ja ohjeistuksia yrityksillä ja organisaatioilla on jo olemassa. Vaihtoehtoisesti toiminnallisena opinnäytetyönä voisi luoda sosiaalisen median käyttöön liittyvän ohjeistuksen tietylle yritykselle tai organisaatiolle.