Whistleblowing and Reporting Malpractice in Nursing: a scoping review
Baluyot, Angela; Ruuskanen, Helmi (2023)
Baluyot, Angela
Ruuskanen, Helmi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018744
Tiivistelmä
Sairaanhoitajien eettinen vastuu velvoittaa heidät toimimaan potilaidensa parhaaksi ja edistämään kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä potilasturvallisuutta. Whistleblowing:in, vapaasti suomennettuna ilmiantamisen, tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta ja edistää laadukkaan hoidon toteutumista. Hyvistä tarkoitusperistä huolimatta asenteet ilmiantamista kohtaan ovat yleisesi ottaen negatiivisia. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sairaanhoitajat eivät mielellään turvaudu ilmiantamiseen. Kirjallisuutta liittyen ilmiantamiseen vaikuttaviin tekijöihin on kuitenkin rajallisesti. Tekijöiksi on pystytty nimeämään muun muassa henkilökohtaisten seuraamuksien kuten kiusaamisen pelko. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairaanhoitajien päätökseen raportoida (whistleblow) potilaiden kaltoinkohtelusta. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta aiheesta sekä vaikuttaa positiivisesti potilasturvallisuuteen.
Opinnäytetyön menetelmänä on käytetty scoping-katsausta. Käytetty aineisto on hankittu CINAHL sekä Medline-tietokannoista. Scoping-katsaukseen valikoitui 14 artikkelia, joista seitsemän on kvalitatiivisia artikkeleita ja seitsemän kvantitatiivisia. Tämän lisäksi katsaukseen valikoitui viisi tieteellisessä vertaisarvioidussa aikakausilehdessä julkaistua kolumnia tai artikkelia. Kaikki artikkelit ovat julkaistu vuosina 2000–2023.
Aineistosta nousi esiin kuusi eri teemaa. Teemat on luetteloitu seuraavasti: henkilökohtaiset ominaisuudet ja eettiset arvot, potilasturvallisuus ja potilaan puolesta puhuminen, vaikutus ammatilliseen elämään ja työympäristöön, vaikutus perhe-elämään ja julkinen tuomitseminen, pelko ja muut esteet sekä vaikutus fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen. Tulokset korostavat vallitsevaa pelon kulttuuria sekä sairaanhoitajien vastahankaisuutta ilmiantamisen suhteen. Whistleblowing-ilmiön tarkoituksena on toimia työkaluna potilasturvallisuuden ja potilaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Sen rooli terveydenhuollossa pysyy kuitenkin stigmatisoituna sekä kannattamattomana.
Opinnäytetyö on julkaistu Turnitin-ohjelmassa mahdollisen plagioinnin havaitsemiseksi.
Opinnäytetyön menetelmänä on käytetty scoping-katsausta. Käytetty aineisto on hankittu CINAHL sekä Medline-tietokannoista. Scoping-katsaukseen valikoitui 14 artikkelia, joista seitsemän on kvalitatiivisia artikkeleita ja seitsemän kvantitatiivisia. Tämän lisäksi katsaukseen valikoitui viisi tieteellisessä vertaisarvioidussa aikakausilehdessä julkaistua kolumnia tai artikkelia. Kaikki artikkelit ovat julkaistu vuosina 2000–2023.
Aineistosta nousi esiin kuusi eri teemaa. Teemat on luetteloitu seuraavasti: henkilökohtaiset ominaisuudet ja eettiset arvot, potilasturvallisuus ja potilaan puolesta puhuminen, vaikutus ammatilliseen elämään ja työympäristöön, vaikutus perhe-elämään ja julkinen tuomitseminen, pelko ja muut esteet sekä vaikutus fyysiseen terveyteen ja mielenterveyteen. Tulokset korostavat vallitsevaa pelon kulttuuria sekä sairaanhoitajien vastahankaisuutta ilmiantamisen suhteen. Whistleblowing-ilmiön tarkoituksena on toimia työkaluna potilasturvallisuuden ja potilaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Sen rooli terveydenhuollossa pysyy kuitenkin stigmatisoituna sekä kannattamattomana.
Opinnäytetyö on julkaistu Turnitin-ohjelmassa mahdollisen plagioinnin havaitsemiseksi.