Valmentavan johtamisen vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen : systemoitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Työvoimapulan ja osaavan työvoiman kohtaanto-ongelman aikana työhyvinvoinnista ja työhön sitoutumisesta huolehtiminen korostuu. Valmentavan johtamistyylin on todettu olevan yhteydessä sekä työhyvinvointiin että työhön sitoutumiseen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on koota olemassa olevaa tutkittua tietoa valmentavan johtamisen vaikutuksista työhyvinvointiin ja lisätä ymmärrystä siitä miten valmentava johtamistyyli vaikuttaa työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen.

Opinnäytetyö toteutettiin systemoituna kirjallisuuskatsauksena. Systemoidun kirjallisuuskatsauksen kaikki vaiheet, tutkimuskysymyksen määrittämisestä tuloksiin, on pyritty kuvaamaan mahdollisimman tarkasti. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui yhdeksän tieteellistä artikkelia, joista yksi tutkimus oli määrällisen ja laadullisen tutkimuksen yhdistelmä ja loput kahdeksan määrällisiä kyselytutkimuksia.

Kirjallisuuskatsauksen tulos vastasi asetettuun tutkimuskysymykseen ja sen mukaan valmentava johtaminen tuottaa työhyvinvointia ja työhön sitoutumista; luottamuksellisuuden, oppimisen ja kehittymisen tukemisen, tavoitteiden, tehtävien ja roolin selkeyden, kommunikaation, vuorovaikutuksen ja palautteenannon sekä yhteisöllisyyden kautta.

Johtajuudella tiedetään olevan merkittävä vaikutus työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin ja jo riittävän hyvät toimet edistävät työntekijöiden kokemaa hyvinvointia, työn imua ja työhön sitoutumista. Silti johtajuuteen on syytä edelleen kiinnittää huomiota, sillä esimerkiksi Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan edelleen noin neljännes suomalaisista työikäisistä on riskissä sairastua työuupumukseen.

Valmentavalla johtamisella voidaan luoda työntekijöiden työhyvinvointia edistävä työyhteisö. Työntekijöiden työhyvinvointi vähentää työntekijöiden työpaikan vaihtamisaikomuksia. Tämän opinnäytetyön tuloksia kuitenkin haastaa kysymykset siitä, että löydetyt tutkimukset olivat määrällisiä tutkimuksia, olivatko tiedon haussa käytetyt käsitteet riittäviä ja onko käsitteitä tulkittu oikein.